EU-komissio kieltäisi lannan-levityksen elokuun puolivälin jälkeen
BRYSSEL (MT)
EU-komissio haluaa kieltää lannan syyslevityksen Suomessa elokuun puolivälistä lähtien. Nykyisin takaraja on marraskuun puolivälissä.
Komission ympäristöosaston lausunnon mukaan lietelannan ja typpilannoitteen levitys pitäisi kieltää elokuun puolivälin ja maaliskuun lopun välisenä aikana. Kiinteän lannan levitys olisi sallittua lokakuun alkuun saakka. Pohjoisimmassa Lapissa kevätlevitys olisi kielletty huhtikuun puoliväliin saakka.
Kieltoja perustellaan Suomen lyhyellä kasvukaudella ja sateisella ilmastolla. Komission mukaan kasvit eivät kuluta ravinteita syksyllä ja ravinnehuuhtoumien riski on suuri.
Vaatimukset käyvät ilmi komission lausunnosta, joka koskee Suomen uutta nitraattiasetusta.
MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola pitää komission vaatimuksia perusteettomina.
”Kun katsoo karttoja, näkee, ettei Suomessa ole nitraattiongelmaa. Päinvastoin, pohjavesiemme nitraattipitoisuus on pienempi kuin 1970–80-luvuilla.”
Pietolan mukaan lannan syyslevityksen kielto voi jopa pahentaa ongelmia, kun maan rakenne tiivistyy runsaan kevätlevityksen takia.
”Pakottamalla lannanlevitys lyhyeen ajanjaksoon keväälle ja kesälle lannan ravinteiden järkevä käyttö ei meillä onnistu. Maa ei kanna tai kesä loppuu.”
Suomessa ollaan uudistamassa kansallista nitraattiasetusta, joka perustuu EU:n nitraattidirektiiviin.
Keväällä MTK arvosteli ympäristöministeriön alustavaa luonnosta maatalouden kannalta vahingolliseksi. Syyslannoituksen kiristykset voivat esimerkiksi lopettaa kotimaisen tärkkelysperunan tuotannon.
”Asetusluonnos oli jo vaikea. Nyt komissio on kiristämässä sitä entisestään. Tämä vie eläintilojen toiminnalta pohjan pois”, Pietola varoittaa.
Ympäristöjohtaja toivoo ympäristö- ja maatalousministeriöiltä yhteistä viestiä komissiolle.
Hänen mukaansa lannanlevityksen päivämääriin puuttuminen on vastoin EU:n perussopimuksiin kirjattuja läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteita.
”Komission näkemyksiin ei voida alistua, jos kotimaista ruuantuotantoa halutaan pitää yllä.”
EU:ssa vuonna 1991 säädetyn nitraattidirektiivin tarkoitus on vähentää maataloudesta pohja- ja pintavesiin päätyviä nitraattipäästöjä. Jäsenmailla on liikkumavaraa direktiivin toimeenpanossa.
Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön vuonna 2000 hyväksytyllä nitraattiasetuksella. Siinä koko Suomi on määritelty nitraattiherkäksi alueeksi. Komissio on vaatinut Suomelta asetuksen päivittämistä.
Yksityiskohtien, kuten lannanlevityksen päivämäärien, määrittäminen on kansallisessa päätösvallassa. Komissio voi kuitenkin haastaa Suomen EU-tuomioistuimeen, jos se katsoo, ettei asetus täytä direktiivin vaatimuksia.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
