”Nykyinen järjestelmä suosii hyvätuloisia”
Eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus lisääntyvät kovaa vauhtia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Epäsuhtaa on erityisesti lääkäripalvelujen saatavuudessa.
Nykyinen järjestelmä suosii hyvätuloisia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Marina Erhola sanoo.
Ongelmaa pahentavat lääkäripula, kuntien talousvaikeudet ja väestön ikääntyminen. Samanaikaisesti markkinavoimat muuttavat järjestelmää.
Pääasiassa yksityisten yritysten tarjoamasta työterveyshuollossa on vuosien myötä kehittynyt kansanterveysjärjestelmälle rinnakkainen palvelu ilman valtiovallan poliittista ohjausta.
Suomessa on Erholan mukaan selkeää näyttöä eriarvoistumisesta.
”Alamme olla jo samaa luokkaa kuin Viro tai Yhdysvallat. Markkinaehtoisissa palveluissa bisneslogiikka on sellainen, että palveluja pyritään tuottamaan pääosin maksukykyisille asiakkaille”, Erhola sanoo.
Suomessa on 2,2 miljoonaa työllistä ihmistä, joista 1,8 miljoonaa voi käydä lääkärissä työterveyshuollossa, joka on usein yksityinen lääkäriasema. Lääkärille pääsee joko samana tai viimeistään seuraavana päivänä.
”Jos me työssä käyvät joutuisimme jonottamaan terveyskeskuksen lääkärille pääsyä viikkoja, asia olisi ratkaistu jo aikoja sitten. Nyt se jää liian kaukaiseksi ongelmaksi monelle päättäjälle”, Erhola toteaa.
”Juuri siksi THL:n tehtävä on ajaa nyt niiden asiaa, jotka eivät ole kaikkein äänekkäimpiä yhteiskunnassa.”
Eriarvoisuutta on myös työterveyshuollon sisällä, sillä esimerkiksi pienyrittäjille, kuten viljelijöille, palveluja on huonommin.
Väestön eriarvoistuminen näkyy myös odotettavissa olevassa eliniässä, jossa Suomessa on kasvanut kuilua hyväosaisten eduksi. Esimerkiksi OECD on kiinnittänyt huomiota tähän.
Terveyskeskuksiin on jäänyt aiempaa vaativampia potilaita hoidettavaksi, eikä työ sen vuoksi houkuttele lääkäreitä.
Lääkäripula koskettaa jo koko maata. Virkoja on täyttämättä lähes kaikissa terveyskeskuksissa.
”Norjassa lääkäripulaa pystyttiin helpottamaan siirtymällä ammatinharjoittajamalliin, jolloin palkkoja nostettiin ja väestöpohjaa pienennettiin.”
Moni kunta on Erholan mukaan joutunut pakon edessä ulkoistamaan terveyspalvelujaan. ”Palvelujen saatavuutta se on saattanut helpottaa, mutta säästöjä se tuskin tuo.”
Erholan mielestä yksityiset palvelut sopivat julkisten palvelujen rinnalle. Tarjonnan kokonaisuus pitäisi kuitenkin suunnitella nykyistä paremmin, jotta myös yksityisistä palveluista saataisiin irti nykyistä enemmän.
Jos sote-uudistusta ei kyetä nyt ratkaisemaan järkevästi, on mahdollista, että myös Suomessa ihmiset joutuvat turvaamaan terveydenhuoltonsa yksityisin vakuutuksin Yhdysvaltojen malliin.
”Yksityisten vakuutusten käyttö on jo nyt lisääntynyt. Kaikilla siihen ei kuitenkaan ole varaa.”
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
