UUTISTAUSTA Isoveli ei palaa Venäjälle
”Taistelu Venäjän puolesta jatkuu! Voitto on meidän!” FSB:n eversti Vladimir Putin huusi Luzniki-stadionin areenalla, jossa 23. helmikuuta kokoontui yli sata tuhatta ihmistä.
Putinin mukaan oli hyvin symbolista, että hänen kannattajiensa kokous pidettiin silloin, kun Venäjällä vietettiin Isänmaan puolustajien päivää.
”Olemme Isänmaan puolustajat teidän kanssanne! Tulimme tänne sanomaan, että me rakastamme Venäjää!” Putin ilmoitti kannattajilleen.
Yli satatuhatta ihmistä antoi Venäjän pääministerille myrskyisät suosionosoitukset, mutta miljoonille venäläisille jäi epäselväksi se, ketä vastaan Vladimir Putin taistelee ja kenet hän haluaa voittaa. Nekö tuhannet venäläiset, jotka lähtivät kaduille vaatimaan rehellisiä vaaleja?
Muutaman viikon ajan tv-kanavat ovat pelotelleet venäläisiä ”oranssilla vallankumouksella”.
Moskovassa ja muissa suurissa kaupungeissa pidetään ”vakauden kurssin” puolesta joukkomielenosoituksia, joihin osallistuu valtion palveluksessa olevia työntekijöitä tai valtion tilauksilla elävien tehtaiden työläisiä.
Näillä mielenosoituksilla on osoitettava maalle ja koko maailmalle, että Venäjä kannattaa Putinin hallituksen politiikkaa eikä haluaa menettää ”vakautta”.
En epäile sitä, etteikö Putinilla ole miljoonia kannattajia Venäjällä – jopa riippumattoman kyselyn mukaan Venäjän pääministeriä helmikuussa äänestäisi noin 48 prosenttia venäläistä.
Kuitenkin nämä joukkomielenosoitukset muistuttavat minulle vihan kahta minuuttia George Orwellin 1984 -romaanista, kun Oceanian asukkaat joka päivä ilmaisivat vihaa Oceanian vihollisia ja demokratiaa kohtaan ja rakkautta Isolleveljelle.
Kansalaisten protestit duuman vaalien väärentämistä vastaan eivät ole jääneet huomaamatta Venäjän johdossa.
Kuitenkaan johto ei tarkastellut vaalien tuloksia eikä erottanut keskusvaalilautakunnan puheenjohtajaa Vladimir Tsurovia, mitä kymmenet tuhannet venäläiset vaativat vaalien jälkeen, vaan järjesti omia mielenosoituksia “vakauden” puolesta.
Kasvava kansalaisten itsetietoisuus on vaarallisempi kilpailija Putinille kuin kommunistinen johtaja Gennadi Zjuganov tai “liberaalidemokraatti” Vladimir Zhirinovski. Jokaisella heistä on omat äänestäjänsä, mutta heillä ei ole sellaista vaikutusvaltaa eikä hallinnollista voimaa kuin Putinilla.
He ovat hyvä tausta Putinin voitolle.
Presidentinvaaleissa Putinilla ei ole mitään todellista vaihtoehtoa – jopa suosittu oppositiopoliitikko Grigori Javlinski poistettiin taistelusta.
Siksi Putin on itse kiinnostunut “rehellisistä vaaleista” 4. maaliskuuta, jolloin hänen voittonsa vahvistuu.
Mutta tyydyttävätkö presidenttivaalien tulokset niitä venäläisiä, jotka vaativat todella rehellisiä vaaleja ja ennen kaikkea – valinnan mahdollisuutta?
Luulen, että Putin todellakin pelkää vallankumousta, vaikka kukaan oppositiojohtajista ei kutsu venäläisiä siihen. Tästä syystä Venäjällä on nostettu poliisien ja armeijan palkkoja. Tästä syystä Putin järjesti viime vuonna, vaalien aattona, ”Koko Venäjän kansanrintaman”.
Monet venäläiset olivat ymmällään silloin, miksi Venäjän pääministeri halusi yhdistää kannattajansa ”rintamaan”.
Nyt on selvää, että Putin valmisteli maata kamppailuun – ”vakauden” vihollisia vastaan. Isoveli tarvitsee aina taistelua, joka voi yhdistää kansan.
Mutta duuman vaalit ja kansalaisten protestit näyttivät koko maailmalle, että Venäjä ei ole Oceania eikä Neuvostoliitto. Eversti Putista ei tule Isoveli, joka valvoo, vaikka hän voittaakin tämän vuoden presidentinvaalit.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
