UUTISTAUSTA Kreikka testaa säästökurin rajat
Kreikan uuden hallituksen edustajat riensivät koko kuluneen viikon ympäri Eurooppaa. Pääministeri Alexis Tsipras ja valtiovarainministeri Giánis Varoufákis etsivät Brysselistä ja suurimmista euromaista tukea tavoitteilleen leikata maan velkoja tai järjestää niiden takaisinmaksu uudelleen.
Kaikkein kiireellisin ongelma Kreikassa on yksityisten pankkien pääomavajaus. Joulukuussa kreikkalaiset tallettajat hakivat pankeista rahaa ulos 4 miljardia euroa. Tammikuussa rahaa pakeni jo 7 miljardia.
Kreikan valtiovarainministeri Varoufákis kävi keskiviikkona Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghin puheilla Frankfurtissa. Miesten yhteisymmärrys ei ollut aivan parasta luokkaa. Heti seuraavana yönä Draghi ilmoitti, ettei EKP salli kreikkalaisten pankkien enää käyttää Kreikan valtion velkakirjoja lainojen vakuutena.
Draghin tyly päätös oli kuittaus Kreikan hallitukselle sen kieltäydyttyä yhteistyöstä troikan kanssa.
Draghi demonstroi kylmästi, kuka on riippuvainen kenestäkin: Ateenan pörssi suorastaan romahti. Kreikan pankit hakevat viimeisenä oljenkortena tukea Pelastusrahasto ELA:sta. Sitäkin kontrolloi EKP.
Kreikan uusi hallitus on vaatinut velkojen leikkausta ja rakenneuudistusohjelman lopettamista. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble (CDU) huomautti, että velkojen leikkaamisesta ei kannata keskustella.
Schäublen mukaan on ihan uskottavaa, että Kreikan velkaantumisaste laskee vuoteen 2020 mennessä 112 prosenttiin. Mikä olisi selvästi alle Italian nykytason. Nyt Kreikalla on velkaa 177 prosenttia bruttokansantuotteeseen verrattuna.
Kunhan neuvottelut etenevät, mahdollisena vaalilahjana Tsiprakselle voisi pitää lainojen korkojen pudottamista nollaan määrävuosiksi. Kokonaan poissa laskuista ei ole saada jatkoa menossa olevalle lainaohjelmalle helmikuun lopun jälkeen.
Jotain toteuttamiskelpoista on myös ministeri Varoufákisin ehdotuksessa velkojen korkojen ja lyhennysten sitomista Kreikan talouskasvuun. Ajatus indeksilainoista on itse asiassa peräisin saksalaisesta Taloustutkimuslaitos DIW:sta.
Kolme vuotta sitten toteutetun velkaleikkauksen aikaan Kreikan velkojen rakenne oli aivan toisenlainen kuin nyt.
Tuolloin yksityiset sijoittajat kärsivät leijonanosan menetyksistä. Nyt luottotappioiden kuorma siirtyisi pääasiassa toisten euromaiden kannettavaksi.
Suurimmassa maksajamaassa Saksassa järjestetään kevään mittaa kahdet paikallisvaalit. Liittokansleri Angela Merkelin (CDU) johtamien konservatiivien riveistä kuuluu jo vaalihenkistä kritiikkiä vasemmistojohtoista Kreikkaa kohtaan. Merkel ei nyt halua kertoa äänestäjille Kreikan velkojen kaatumisesta heidän kontolleen.
Berliinissä kerrotaan liittohallituksen valmistelleen Kreikalle 20 miljardin euron tukipakettia, millä Ateenassa pärjättäisiin pahimman yli. Merkelin ehdot ovat kuitenkin juuri ne, mitä Tsipras ei ole halunnut tulla Berliiniin kuulemaan: säästöohjelma ja rakenneuudistuksien jatkaminen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
