”Teollisuuteen nojaava elinkeinopolitiikka on Suomessa historiansa vanki”, Tatu Rauhamäki harmittelee. Kuva: Tero Pajukallio
Tiesitkö? Ruotsi rikastuu viihteellä enemmän kuin Suomi metsäteollisuudella
Palveluala syyttää hallitusta raskaan, fossiilisen teollisuuden tukemisesta ja digitalisaation unohtamisesta.
Ruotsin musiikki-, elokuva-, TV- ja muu viihdeala kansainvälisine suoratoistopalveluineen ylittää jo Suomen metsäteollisuuden viennin arvon. Kuva: Pekka FaliSuomi ei ole kyennyt kasvattamaan palveluiden vientiä samaan tahtiin kuin muut EU-maat keskimäärin.
Palvelualojen työnantajat Palta ry:n elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki pitää tilannetta hukkaan heitettynä mahdollisuutena, sillä palveluiden kauppa on kasvanut maailmalla jo yli vuosikymmenen ajan nopeammin kuin tavaroiden kauppa.
Rauhamäki syyttää tilanteesta osin hallitusta, joka ohjaa yritystukia raskaalle teollisuudelle ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön.
”Teollisuuteen nojaava elinkeinopolitiikka on Suomessa historiansa vanki”, hän tuumaa kaivaten kasvustrategioihin painotusta matkailuun, ruokaan sekä terveys- ja sosiaalipalveluihin.
Suomea huomattavasti palveluvaltaisempia, korkeamman elintason maita ovat Saksa, Hollanti, Tanska, Luxemburg, Sveitsi, Singapore, Yhdysvallat ja Ruotsi.
Rauhamäen mukaan Ruotsin musiikki-, elokuva-, TV- ja muu viihdeala kansainvälisine suoratoistopalveluineen ylittää jo Suomen metsäteollisuuden viennin arvon. Tilanne tietysti kertoo jotain myös metsäteollisuustuotteiden hinnoista.
Olemme jääneet länsinaapurista jälkeen myös patenttituloissa. Ruotsissa työn tuottavuus on parempi, kuten myös pääomakanta eli kansantaloudessa olevan pääoman määrä.
Investoinnit ohjelmistoihin, tietokantoihin ja dataan tuottavat naapurissa kolminkertaisesti Suomeen verrattuna. Rauhamäen mukaan se johtuu siitä, että Suomessa on investoitu lähinnä julkisten rakennusten seiniin ja muuhun tuottamattomaan materiaan.
It- ja ohjelmistopalvelut kattavat suomalaisista vientipalveluista liki puolet.
”Suomessa palveluvienti keskitetään kapeille harteille. Elinkeinopolitiikan panostuksia ei pitäisi laittaa yhden kortin varaan”, Rauhamäki painottaa ja nostaa menneisyydestä esimerkiksi Nokian ja tulevaisuudesta vetytalouden.
Palveluiden verrattain vähäinen tuottaminen Suomessa on johtanut siihen, että tänne myös ostetaan paljon palveluita.
Paltassa ollaan varmoja, ettei Suomen tuottavuuskehitystä ratkaista ikiaikaisilla metsä- ja metalliteollisuudella, vaan monipuolisilla palveluilla. Kehitys vaatii uusien teknologioiden käyttöönottoa. Rauhamäki huomauttaa, että digitalisaatio jyllää myös perinteisemmissä palveluissa, kuten logistiikassa.
Palta penää päättäjiltä verokannustinta digimurroksen tueksi. Auttaisi, jos yritykset voisivat vähentää tuloveroistaan investoinnit ohjelmistoihin, datankäsittelyyn ja automaatioon. Lisäksi palvelualalle toivotaan lisää tutkimus- ja kehitysrahaa.
Palveluala Suomessa
Yksityiset palvelut tuottavat noin 42 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Ala työllistää yli miljoona henkeä eli yli puolet koko yksityisen sektorin työntekijöistä.
Vuonna 2022 kaikista yrityksistä 52 prosenttia eli lähes 300 000 oli palvelualan yrityksiä.
Suomen viennin arvosta palveluiden osuus on noussut kolmasosaan.
35 prosenttia palveluista vähentää asiakkaidensa ilmastopäästöjä.
Paltaan kuuluvia aloja ovat liikenne ja logistiikka, informaatio ja viestintä, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut, viihde ja virkistys ja tekniset palvelut. Mukana ovat myös metsäkeskukset ja maatalouspalveluita.
Lähde: Palta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
