Ranualaisnuoret nikkaroivat pesiä erakkomehiläisille
Hillakunta Ranua haluaa varmistaa soiden kultamarjan sadon ja haastaa kuntalaiset rakentamaan erakkomehiläisille pesiä. Pölyttäjien määrä vaikuttaa olennaisesti marjasatoon.
Hillaa myytävänä. lakka suomuurain muurain marja Kesä Kuva: Kari SalonenRanualla on käynnistetty osana kunnan hillabrändiä tempaus, jossa haastetaan kaikki ranualaiset tekemään erakkomehiläisille pesiä ja ripustamaan niitä marja-alueiden laitamille.
Kunnan tavoitteena on ennen kaikkea hillan mutta myös muiden marjojen pölytyksen edistäminen.
Yläkoulun eräkerholaiset ovat etunenässä ottaneet haasteen vastaan. Pesiä on nikkaroitu teknisen työn tunneilla ja valmiit pesät on käyty ripustamassa puihin.
”Innostuin heti ideasta, sillä olen ahkera hillastaja. Pesäkampanja sopii hienosti hillapitäjän imagoon”, sanoo teknisen työn opettaja Markku Kivijärvi .
Hän kannustaa muitakin rakennuspuuhiin:”Pesiä on todella helppo tehdä. Tarvitaan vain lehtipuuta ja pora.”
Erakkomehiläinen lentää vain lyhyitä matkoja. Pesät onkin syytä ripustaa marja-alueiden lähellä kasvaviin puihin esimerkiksi suon laitamille.
Pölytyksen onnistuminen on yksi tärkeimmistä marjasatoon vaikuttavista tekijöistä. Mehiläistarhaajat tarjoavat pölytyspalveluita, mutta luonnonmarjojen pölytystä Suomessa ei juuri ihmistoimin tehosteta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT tutkii asiaa parhaillaan.
”Ei ole mitään epäselvyyttä, etteikö pölyttäjien määrällä ja marjasadolla olisi hyvin vahva sidos, ja pesäpaikkojen määrä vaikuttaa pölyttäjien määrään”, kertoo vanhempi tutkija Rainer Peltola MTT:ltä.
Hän muistuttaa, että pölytyksen lisäksi moni muukin asia vaikuttaa marjasatoon.
Näin teet tekopesän:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
