Palomieskansanedustaja ei usko hyvinvointialueiden ratkaisevan pelastustoimen rahapulaa: "Toimivampi keino olisi pelastustoimen valtiollistaminen"

Palon sammuttajien huoltojärjestelyt ovat saaneet paljon kehuja. Kuva: Carolina Husu

Pelastustoimen rahoitusvaje on todellinen ja suuri ongelma, kertoo eduskunnan ainoa palomies Petri Huru (ps.).

"Pelastustoimi, niin päätoiminen kuin sopimuspalokunnatkin tarvitsevat rahaa niin, että niillä on resursseja toimia. Tällä hetkellä resurssit ovat äärettömän tiukat", Huru sanoo.

Hän on huolissaan myös rahoituksen tulevaisuudesta. Pelastustoimen rahoitus on luvattu korjata, kun pelastustoimi siirtyy kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle vuonna 2023.

Hurun mukaan on kuitenkin epäselvää, miten tämä käytännössä toteutetaan.

"Kysyin sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr.) kyselytunnilla kesäkuussa juuri tästä asiasta, ja silloin hän vastasi, että kuntien täytyisi nyt jo lisätä tätä rahoitusta, jotta se sitten säilyy hyvinvointialueilla."

Huru esitti kysymyksensä täysistunnossa 17.6. Sisäministeri Ohisalo sanoi vastauksessaan, että hyvinvointialueille tuleva rahoitus ei ole korvamerkittyä, vaan alueet saavat itse päättää niiden jaosta.

Ohisalo lupasi, että rahoitusta tullaan korottamaan myös pelastuslaitosten osalta, mutta kehotti myös kuntia nostamaan rahoitusten tasoa jo nyt, jotta rahoitus on hyvinvointialueiden tullessa varmasti riittävä.

"Olen itse huolissani tästä uudistuksesta sikäli, että vaikka palveluiden turvaamisesta ja riittävyydestä puhutaan, niin käytännön tilanne kuntatasolla on ihan eri", Huru sanoo.

"Nyt puhutaan tehostustarpeesta, mutta nykyisellä hyvinvointialuemallilla synergiaetuja ei todellisuudessa synny."

Hurun arvion mukaan edellisellä hallituskaudella valmisteltu ajatus viidestä pelastustoimialueesta olisi karsinut päällekkäistä hallintoa nykyistä paremmin.

"Ei nyt tulevilla 22 hyvinvointialueella ja Helsingillä enää hallinnosta säästetä."

Hänen mielestään toimivampi keino olisi pelastustoimen valtiollistaminen. Valtiollistamisen kannalla on myös Suomen pelastusalan ammattilaisten johtaja Kim Nikula. (MT 16.7.)

"Siinä riskinä on tietysti päätöksenteon karkaaminen kauemmas, mutta toisaalta se on nähty, että nykyisistä päälliköistä ei ole tekemään riittäviä muutoksia, että saataisiin myös hallinnosta säästettyä."

"Pelastustoimen johto puhuu mielellään siitä, että hallinto on kapea, mutta ei se alapää ainakaan leveämpi ole."

"Minua huolettaa se, että pelastustoimi on itse asiassa aika pieni, ja hyvin erikoinen ala. Jos päättäjällä ei ole mitään omaa kosketusta pelastustoimeen, niin eivät he ymmärrä riskiruudukoita ja minimivahvuuksia. Sitten tehdään niin kuin virkamies esittää", Huru sanoo.

Tämä johtaa usein siihen, että säästöjä haetaan operatiiviselta puolelta, eikä hallinnosta.

"Esimerkiksi täällä satakunnassa on täytetty kyllä korkeimmat virat. Pelastuspäälliköitä on kaksi kappaletta ja toinen eläköityi, niin siitä ei saatu kyllä säästöjä aikaiseksi, että hommia olisi vaikka jaettu muille."

Säästöjä on myös haettu lyhytnäköisesti niin, että vakituista palokuntaa on leikattu minimitasolle. Lähes joka tehtävälle hälytetään mukaan sopimuspalokunta, mikä kyllä takaa tarvittavan työvoiman ainakin lyhyeksi aikaa, mutta nostaa niin ikään kuluja.

Huru kuitenkin korostaa myös sopimuspalokuntien tärkeyttä.

"Nämä ovat toisiaan täydennettäviä. Ei me pärjätä niin, että meillä olisi vain jompikumpi. Se ei missään nimessä ole kustannustehokkain ratkaisu."

Sopimuspalokuntalaisten varaan luottamisen ongelmat korostuvat, jos esimerkiksi Kalajoen metsäpalojen kaltaiset pitkät operaatiot yleistyvät, tai niitä sattuu useita yhtä aikaa. Sopimuspalokuntalaiset ovat sammutustöissä vapaa-ajallaan, eivätkä voi välttämättä jäädä pitkittyneisiin tehtäviin.

"On järjestelmän heikkous, jos se sammuttaminen perustuu sellaisiin tekijöihin, jotka eivät siellä pysty olemaan. Pitkittyviä tilanteita varten täytyisi kyllä olla päätoimisen palokunnankin puolella tiettyä resurssia. Ei voi olla niin, että olisi vain ehdoton minimi, joka on laskettu riskien mukaan", Huru lataa.

Lue lisää:

Etelä-Savon pelastuslaitoksen "sammutustraktorit" suuntasivat sammuttamaan Kalajoen jättipaloa – "Näillä sitä miesvoimaa säästetään"

"Avotulen tekeminen on ehdottomasti kielletty metsäpalovaroituksen aikana, ja piste" – maastopalot syttyvät nyt erityisen herkästi kuumuuden ja kuivuuden takia