Hirvilupien määrä kasvoi kymmenen prosenttia
Suomen riistakeskus myönsi tulevalle metsästyskaudelle 37 400 hirvenpyyntilupaa. Se on runsaat kymmenen prosenttia enemmän kuin viime syksynä.
Lupamäärä nousi edelliseen vuoteen nähden lähes kaikilla riistakeskusalueilla, suhteellisesti eniten Etelä-Hämeen, Kaakkois-Suomen ja Oulun alueilla. Pohjois-Hämeeseen, Pohjois-Karjalaan ja Pohjanmaalle lupia myönnettiin lähes saman verran kuin viime vuonna, riistakeskus kertoo tiedotteessa.
Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnettiin 25 800 pyyntilupaa. Se on noin 13 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan viime vuoden jahtikauden jälkeen hirviä oli Suomessa noin 82 000 ja kevään vasontakauden jälkeen noin 126 000. Valtaosassa maata hirvikanta on alueellisten riistaneuvostojen asettamalla tavoitetasolla.
Viime vuonna koko Suomen hirvisaalis oli noin 39 500 eläintä. Tulevana syksynä saaliin arvioidaan nousevan noin 45 000 yksilöön. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.
Hirvenmetsästys jatkuu joulukuun loppuun ja peuranmetsästys tammikuun loppuun saakka.
Poikkeuksena ovat Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki, missä ensimmäinen hirvenmetsästyskausi on jo ohi, ja nyt pidetään taukoa hirven kiimahuipun vuoksi. Näillä alueilla toinen metsästyskausi on 11.10.–30.11.
Hirvenmetsästykseen osallistuu vuosittain yli satatuhatta metsästäjää.
Riistakeskus muistuttaa, että hirvien kiima-aika, syksyn pimeys ja hirvien siirtyminen talvilaitumille lisäävät merkittävästi hirvikolaririskiä.
Hirvikolarista tulee aina ilmoittaa hätäkeskukseen, vaikka eläin jatkaisi kulkuaan kolarin jälkeen.
Hätäkeskus hälyttää riistanhoitoyhdistysten ylläpitämän suurriistavirka-apuorganisaation kautta paikalle asiansa osaavat jäljestäjät.
Suomessa sattuu vuosittain noin 4 000 hirvieläinkolaria, joista lähes kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä.
Metsästys on tärkein keino säädellä hirvikantoja ja ehkäistä liikenneonnettomuuksia.
Suvi Niemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
