Eläintautivakuutukset verottomiksi satovakuutusten ohella

Lakiesitykseen satovahinko- ja kasvintuhoojavakuutusten vero­vapaudesta ollaan lisäämässä eduskunnassa myös eläintautivakuutukset.

Suurin osa eläintauti­vakuutuksista tehdään salmonellan varalta. Veron määrä on 700 000 euroa ja vakuutus­yhtiöiden saama maksutulo 3,6 miljoonaa euroa vuodessa.

Hallitus ehdottaa eduskunnalle annetussa lakiesityksessä veron poistoa sato- ja kasvin­tuhoojavakuutuksilta.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto esitti viime viikolla mukaan lisättäväksi eläintautivakuutusta ja eduskunta hyväksyy sen todennäköisesti ensi viikolla, kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk.) verojaostosta kertoo.

Eduskunnan maa- ja metsävaliokunta ehdottaa myös samaa lisäystä lakiesitykseen.

Satovahinkovakuutuksista on maksettu veroja vuodessa yksi–kaksi miljoonaa euroa ja kasvituhovakuutuksista puoli miljoonaa.

Lain tarkoitus on alentaa kalliiden vakuutusten kustannuksia, jotta maatilat ottaisivat nykyistä enemmän vakuutuksia. Valtio ei ole enää korvannut satovahinkoja vuoden 2016 alusta.

Suomessa vakuutusjärjestelmä on pikkuhiljaa kehittymässä. Viime vuonna peltoalasta oli satovahinkojen varalta vakuutettu noin yksi prosentti. Vakuutuksia on ollut tarjolla vain vähän.

Kivirannan mukaan EU sallii, että vakuutuksia voidaan tukea 70-prosenttisesti, mutta tuki maksetaan kansallisesti.

Suomi ei ole halunnut tähän mennessä tukea vakuutuksia kansallisista rahoista, koska se olisi vähentänyt muuta maatalouden tukea.

Pieni osa suomalaistiloista on ottanut vakuutuksen eläintautien varalta suoraan omalle tilalleen, mutta suurin osa eläintautivakuutuksista on otettu salmonellan varalta ryhmä­vakuutuksina tuottajaosuuskuntien kautta.

Salmonellan puhdistaminen sen tultua esimerkiksi rehujen kautta maatilalle on erittäin kallista ja keskeyttää lisäksi tuotannon.

Suomessa ei kanatiloilla ole salmonellaa, mikä on yksi suurimpia suomalaisen ruuan tuotantovaltteja.

Ryhmävakuutusten mukaiset korvaukset ovat saavuttaneet tai saavuttamassa korvauk­sille asetetun ylärajan, jonka vuoksi vakuutusten tulevaisuus on vaaka­laudalla, eduskunnan maa- ja metsävaliokunta toteaa.

Finanssialan mukaan salmonella­vakuutusten piirissä on noin 95 prosenttia kotieläintiloista, paitsi broilerintuotannossa ja munanpakkaamoissa, joissa vakuutusten osuus on pienempi.

Ryhmävakuutuksissa teurastamot, meijerit ja munanpakkaamot vakuuttavat yhdellä vakuutuksella sopimustuottajansa niiden vahinkojen varalta, jotka johtuvat salmonellan aiheuttamasta tuotannon menetyksestä sekä puhdistus- ja desinfiointikustannuksista.

Finanssialan mukaan keskeisin syy järjestää vakuutus ryhmävakuutuksena on, että riittävä määrän tuottajia on ottanut vakuutuksen. Lisäksi on haluttu edistää tautiriskien hallintaa.

Sikaloissa ryhmävakuutukset kattavat salmonellan lisäksi PRRS-taudin, porsasyskän, sika­dysenterian, aivastustaudin ja kapin.