Kotimaiset marjat maustavat tuoreen suklaan
YLÖJÄRVI
Intohimo suklaaseen vei kielen mennessään, mutta antoi samalla suussa sulavan ammatin Ylöjärven Mutalan kylään kotiutuneille Katja ja Tomi Järvenpäälle.
”Harrastuksesta kaikki lähti”, kertaa Suojärven Suklaatilan yrittäjäpari.
Järvenpäät maistelivat itse tehtyjä suklaaherkkuja, keskustelivat niistä ja kiersivät tapahtumissa. Ravintola-alan ammattilaisena työskennelleen Katjan sydän suli suklaalle, jonka valmistuksen saloihin hän pääsi tutustumaan muun muassa Belgiassa.
”Vaatii paljon työtunteja, että oppii käsittämään, miten suklaa toimii raaka-aineena. Sen työstämisessä ja reseptien tekemisessä joutuu käyttämään paljon omaa luovuuttaan, joten se innostaa”, suklaamestari perustelee viehätystä.
Suojärven tilalla valmistetaan suklaata käsityönä sataprosenttisesta kaakaovoista.
”Käsityöläisyys tuo kivaa särmää ja mahdollistaa sen, että voimme muokata tuotettamme haluamallamme tavalla”, myynnistä ja markkinoinnista vastaava Tomi korostaa.
Suklaa tulee raakamassana Belgiasta, mutta siitä eteenpäin työ on Katjan hyppysissä.
”Raakamassa tarkoittaa, että se on käsitelty paremmin säilyvään ja helpommin kuljetettavaan muotoon. Suoraan päiväntasaajalta tulevasta kaakaopavusta saakka emme pysty suklaata tekemään.”
Valmistus on pitkä ja monivaiheinen. Ensimmäiseksi raakamassa temperoidaan.
”Rasvamolekyylit pitää saada tiettyyn järjestykseen, että suklaa saa rakenteensa, makunsa ja ulkonäkönsä, vasta sen jälkeen sitä voi ruveta työstämään”, Katja selittää.
”Täyden työpäivän saa tehdä, että saa tuotteen valmiiksi.”
Maaseudun maut maistuvat Suklaatilan tuotteissa. Maustamiseen käytetään muun muassa kotimaisia marjoja, joista osa tulee Pirkanmaalta.
”Kotimaisuus on meille todella tärkeää sekä ajatusmaailmamme että suklaan maun takia”, Katja painottaa.
”Yksi hyvä syy on se, että kotimaiset marjat ovat paljon muita voimakkaamman makuisia. Emme käytä teollisia aromeja, vaan kaikki maku suklaaseen tulee aidoista marjoista.”
Makuun vaikuttaa myös tuoreus, mihin ei Suklaatilan väen mielestä osata aina kiinnittää tarpeeksi huomiota.
”Meiltä lähtee aina jälleenmyyjille tuoretta tavaraa.”
Makutottumuksissa on tapahtunut selvä muutos keskieurooppalaisempaan suuntaan, vaikka suomalainen suosiikin yhä mietoa maitosuklaata.
”Tumman suklaan arvostus on lähtenyt valtavaan kasvuun. Ei siitä niin kauhean kauan aikaa ole, kun taloussuklaa oli suurin piirtein ainoa tumma vaihtoehto kaupoissa”, Katja muistuttaa.
”Tumman suklaan terveysvaikutukset ovat yksi selkeä syy, joka on herättänyt suomalaisten kiinnostuksen.”
Myös eksoottisempi elämys kiehtoo.
”Maitosuklaahan on loppujen lopuksi maultaan kaukana alkuperäisestä kaakaopavusta, koska kaakaomassan määrä on siinä aika vähäinen.”
Työ ei ole vienyt iloa herkuttelusta, vaikka määrällisesti suklaata kuluukin vähemmän kuin harrastuksen alkuvuosina.
”Makujen hakemisesta on tullut työtä, sitä väkisinkin analysoi ja prosessoi, mutta kyllä suklaasta vielä nauttia voi”, Katja vakuuttaa.
”On meillä yhä olemassa suklaan nauttimisen traditio kuten silloin ennen vanhaan. Hyvä suklaa ja punaviini ovat paikallaan kun lapset ovat jo nukkumassa”, Tomi naurahtaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
