Taimen voisi tuoda isot matkailutulot
Luonnonvarainen taimen voisi tuoda kalastusmatkailijoita ja rahaa moneen Suomen kolkkaan. Tällä hetkellä meillä ei ole kohdetta, joka olisi esimerkki vaelluskalakantojen merkityksestä alueen elinvoimaisuudelle, Jyväskylässä viime viikolla järjestetyssä järvitaimenseminaarissa todettiin.
Suomessa on tuhansia järviä ja 20 000 kilometriä jokia. Niissä olisi mahdollisuuksia myös vaelluskalojen pyyntiin, mutta kalastuskulttuurin pitäisi muuttua, Pohjolan perhokalastaja -lehden päätoimittaja Juha Tissari totesi.
Suomen ja Norjan rajajoki Teno sekä Tornionjoki ovat nykyisin suosituimmat lohi- ja taimenjoet. Tissarin mielestä vaelluskalat pitäisi pyydystää joissa, ei meressä.
Ruotsin Mörrum-joelle myydään vuosittain yli kymmenen tuhatta kalastuslupaa. Kalastus tuo vuodessa lähes kuusi miljoonaa euroa neljän tuhannen asukkaan kylään.
Tissarin mukaan Mörrum-joen lupatulot ylittävät koko Ruotsin lohen ammattikalastuksen tuoton.
Skotlannissa Tweed-joella vierailevat kalastajat jättävät alueelle 17 miljoonaa euroa vuodessa. Kuuluja kalastusmatkailujokia ovat myös Alta, Gaula ja Orkla Norjassa sekä Kharlovka Venäjällä.
Nykyisin Kymijoen ja Vuoksen vesistöissä pääsee kutemaan harvoja lohikaloja. Jyväskylän yliopiston tutkijan Juha Syrjäsen mukaan vielä sata vuotta sitten Kymijoen vesistön järvitaimenen kutukanta lienee ollut tuhansia yksilöitä.
”Padot, koskien perkaukset ja erityisesti voimakas pyynti romahduttivat luontaiset järvitaimenkannat 1950–1990 -lukujen aikana”, Syrjänen sanoi.
Nykyiset harvat villit taimenet pyydetään järvillä 40–50 sentin pituisina. Vaeltavat naaraat ovat sukukypsiä 55–80 sentin mittaisina.
Syrjäsen mukaan myös taimenistutusten tuotto on eteläisessä Suomessa heikko.
Taimenen kalastuskuolevuutta pitäisi vähentää erityisesti järvillä. Kaikki villit taimenet pitäisi rauhoittaa.
Keski-Suomen liiton kehittämisjohtajan Hannu Korhosen mielestä villejä taimenia voidaan säästää verkkorajoituksin, istukkaiden rasvaeväleikkauksin ja väkäsettömin koukuin.
Järvitaimen on Keski-Suomen maakuntakala. Sen elinoloja pitää Korhosen mukaan erityisesti vaalia.
Seminaarissa asetettiin vuoden 2020 tavoitteeksi se, että Keski-Suomi on kansainvälisesti noteerattu taimenen kalastuksen huippukohde. Vaajakosken kalaportaasta pitäisi nousta vähintään 20 lisääntymiskokoista taimenta vuodessa ja poikastuotantoalueilla pitäisi olla vähintään 20 luonnonpoikasta aarilla.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
