Puutiaisaivotulehdusten määrä on kasvanut kesällä rajusti, ja sairaaloissa on hoidettu rokottamattomia tai vajavaisesti rokotettuja

Puutiaisaivotulehdusten määrä on ampaissut nousuun kuluneen kesän aikana. Tartuntatautirekisterin mukaan puutiaisaivotulehduksia eli puutiaisaivokuumetapauksia on tänä vuonna todettu jo 338, kun niitä koko viime vuonna oli 240.

STT:n hyvinvointialueilta saamien tietojen mukaan Varsinais-Suomessa tapauksia on diagnosoitu 35, Pohjois-Savossa 45, Pohjois-Pohjanmaalla 50 ja Uudellamaalla 130. Esimerkiksi Pohjois-Savossa tapauksia on ollut nelinkertainen määrä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla noin tuplasti enemmän viime vuoteen verrattuna. Uudenmaan tapauksista puolet keskittyy maakunnan läntiselle puolelle.

Kun tautitapauksia ilmenee paljon, myös sairaalahoitoa tarvitsee yhä useampi potilas. Taudinkuva sinänsä ei ole muuttunut, sanoo Oulun yliopistollisen sairaalan akuuttineurologi Ulla Junttola. Oireet ovat yksilöllisiä.

”Toisilla on lievemmät ja toisilla on vaikeammat oireet. Emme pysty ennustamaan, kenelle tulee hankalampi tauti”, Junttola kertoo.

Lyhimmillään sairaalahoito kestää vuodeosastolla muutaman päivän, pisimmillään potilas saatetaan joutua ohjaamaan viikkojen jatkohoitoon. Puutiaisaivotulehduksen voi sairastaa myös vähäoireisena.

”Uudellamaalla sairaalassa on hoidettu tänä vuonna yli sata potilasta. Esimerkiksi viime vuonna teho-osastolle päätyi 20 potilasta”, kertoo infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela Husista.

”Valtaosa sairaalahoidetuista on työikäisiä ihmisiä, mutta meillä on jonkun verran ollut alaikäisiäkin ja lapsia. Lapset pääsevät usein melko vähällä”, Kortela sanoo.

Kortelan mukaan vakavia tulehduksia on hoidettu myös alle kolmekymppisillä nuorilla aikuisilla. Viime vuonna tehohoitoa tarvitsi viisi alle 35-vuotiasta, joista nuorin oli alakouluikäinen. Myös Pohjois-Karjalasta kerrottiin STT:lle, että lapsipotilaita on ollut tänä vuonna.

Joka vuosi jokunen myös kuolee punkin puremasta alkaneeseen tautiin.

Ammattilaisten mukaan puutiaisaivotulehdusten määrän kasvun syitä on useita: punkkeja on paljon, peurakannat ovat lisääntyneet, kesät ovat olleet lämpimiä ja kosteita. Ylipäänsä tietoisuus taudin olemassaolosta on lisääntynyt, ja näytteitä otetaan aiempaa enemmän.

Mennyt kesä oli Ilmatieteen laitoksen mukaan lämpötiloiltaan tavanomainen, mutta sekään ei näytä pysäyttävän tämän vuosikymmenen puutiaisaivotulehdusten kasvutrendiä. Ilmastonmuutos mahdollistaa vieläpä punkkien leviämisen uusille alueille.

Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan punkeista on löydetty 50 eri virusta. Kaikki eivät aiheuta ihmiselle huolta, ja puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta kantaa vain muutama prosentti kaikista puutiaisista.

TBE-tartunnan riski on kuitenkin olemassa niin kauan, kun maa on sulaa ja punkit ovat liikkeellä.

Varsinais-Suomessa kesän saldon selvitys on kesken. Tyksin infektiotaudit ja infektioiden torjunta -yksikön vastuualuejohtaja, ylilääkäri Mari Kanerva kertoo, että sairaalassa on hoidettu kaikenikäisiä, 1960–1990-luvuilla syntyneitä.

”Tämä on täysin eläinperäinen tauti, eli se tulee puutiaisista, jotka ruokailevat jyrsijöiden nahassa. Jyrsijät ja muut pienet nisäkkäät toimivat väliaikaisina isäntinä ja pitävät yllä viruksen kiertoa luonnossa. Olosuhteet täällä etelän rannikkoseudulla ovat leviämiselle hyvät”, Kanerva sanoo.

Hän kehottaakin ihmisiä ottamaan niin kutsutun punkkirokotteen. Turun alueella runsaasti luonnossa liikkuvien ihmisten kannattaa se ottaa vaikka omakustanteisesti.

Kaikki haastatellut lääkärit sanovat, että TBE-rokote eli punkkirokote antaa hyvän suojan puutiaisaivotulehdusta vastaan. Kansallisen rokotusohjelman mukaan sen saavat maksutta yli 3-vuotiaat, jotka asuvat vakinaisesti tietyillä "punkkialueilla".

Oulusta, Turusta ja Helsingistä saatujen tietojen mukaan lähes poikkeuksetta puutiaisaivotulehdusdiagnoosin saaneet ovat rokottamattomia. Myös suurin osa sairaalassa hoidetuista on ollut rokottamattomia. Kesken oleva rokotussarja tai unohdetut tehosteannokset ovat niin ikään voineet viedä sairaalaan.

Lääkäreiden havaintojen mukaan tautia ei enää saada pelkästään merenrannoilta.

Kokonaiskuvassa suurin ongelma on rokottamattomuus.

”Aikaisempien tietojen valossa näyttää siltä, että sairastuneissa on myös heitä, jotka olisivat kuuluneet kansallisen rokotusohjelman piiriin ja saaneet maksutta perussarjan rokotteet, mutta niitä ei ole otettu”, sanoo ylilääkäri ja sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Tuula Hannila-Handelberg Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Rokotusohjelmaan on lisätty vuodesta 2017 lähtien joka vuosi uusia alueita. Tämän vuoden tammikuussa rokotusohjelmaan tuli esimerkiksi alueita Hangosta, Helsingistä, Kirkkonummelta, Kemiönsaaresta, Kuopiosta ja Oulusta.

THL saa syksyllä hyvinvointialueilta tarkemmat tiedot TBE-tapauksista. Tartuntatautirekisteriin tapaukset merkitään potilaan kotikunnan mukaan, vaikka punkki olisi saatu toiselta puolelta Suomea. Hannila-Handelbergin mukaan olennaista onkin, että potilaat kertovat lääkärissä, mistä punkki on saatu ja missä on oleskeltu.

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tammikuussa THL lisää taas uusia alueita rokotusohjelmaan.