Satu Sikasen mukaan Etelä-Karjala on EU:n alue- ja rakennepolitiikassa väliinputoaja. Maakunta kuuluu EU:n jaossa Etelä-Suomeen, joten sitä eivät koske Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen erillisrahoitukset. Kuva: Mikko Nikkinen
Poliitikot vakuuttivat, että Itä-Suomea ei ole hylätty – näin Etelä-Karjalan rahoille todella kävi
Muu Suomi on nyt kasvu-uralla, mutta Etelä-Karjala ei. Maakuntajohtaja Satu Sikasen mukaan alueelle on saatu vain nallekarkkeja.
Satu Sikanen toivoo Orpon hallitukselta Kaakkois-Suomea ja rajan lähistöä tukevia ratkaisuja ennen vaaleja ja kun uutta, vuonna 2028 alkavaa EU:n ohjelmakautta valmistellaan. Kuva: Mikko Nikkinen”Se, miten etulinjalla menee, ei vaan kiinnosta riittävästi.”
Tämä on Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikasen näkemys siitä, miksi maakunnan aluekehittämisrahat ovat vain vähentyneet tällä hallituskaudella, vaikka maakunta on syvissä vaikeuksissa itärajan sulun takia.
”En tiedä, miten päättäjiä saisi heräteltyä, että tähän poikkeukselliseen tilanteeseen oikeasti vastattaisiin.”
”Ymmärrystä siitä, että meillä on oikeasti alue, mikä on nyt erittäin haavoittuvaisessa asemassa, ei ole.”
”Reiluun neljään vuoteen ei ole saatu juuri mitään aikaiseksi.”
Hallituspuolueiden poliitikot ovat vakuuttaneet jo vuosia, että Itä-Suomea ei ole hylätty eikä unohdettu.
Etelä-Karjalan aluekehittämisvarojen kokonaisuus jää kuitenkin tällä hallituskaudella noin 20 miljoonaa euroa pakkaselle, kertoo maakuntaliiton laskelma.
Mukana laskelmassa ovat Etelä-Karjalan liiton ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen kautta Etelä-Karjalaan kohdentuvat EU- ja kansallinen aluekehitysrahoitus.
Isoin pudotus tuli siitä, kun Kaakkois-Suomi–Venäjä-ulkorajaohjelma lopetettiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Suunnitteilla olleen uuden ulkorajaohjelman valmistelu keskeytettiin.
EU-rahoitusta siirrettiin komission päätöksellä Varsinais-Suomen liiton hallinnoimaan Central Baltic -ohjelmaan. Hallitus leikkasi myös kansallisia varoja.
”Hallituksella olisi ollut mahdollisuus kohdentaa ulkorajaohjelmaan varatut eurot tänne rajaseudulle, mutta suuri osa euroista meni valtiontalouden säästöihin. Osa tuli maakuntiin, mutta laajennetulle kohdealueelle”, kertoo Sikanen.
”Hienot seremonialliset ulostulot ovat kuivuneet kasaan aika totaalisesti.”
Toinen isku Etelä-Karjalalle tuli, kun hallitus päätti kohdentaa EU:n rakennerahastovaroja sotilaalliseen liikkuvuuteen ja puolustusteollisuuteen.
”Rearm-paketti oli tietenkin järkyttävä pettymys.”
Tässä Etelä-Karjala menetti noin neljä miljoonaa euroa.
Lisäksi leikkaukset kansalliseen aluekehitysrahoitukseen näkyvät nekin maakunnassa pienenevinä rahoituksina.
”Reiluun neljään vuoteen ei ole saatu juuri mitään aikaiseksi. Tai onhan näitä nallekarkkeja jaettu, mutta isoja ratkaisuja ei ole haluttu tehdä rajaseudun hyväksi.”
”Pienet, yksittäiset, pistemäiset toimenpiteet ovat vain murto-osa siitä, mitä on menetetty”, korostaa Sikanen.
Puheet ovat Sikasen mukaan jääneet puheiksi sekä kansallisella että EU-tasolla.
”Esimerkiksi helmikuussa komissio julkaisi näyttävästi EU:n itärajan alueiden strategian ja siellä hehkutettiin East invest -lainavälinettä. Sillä oli tarkoitus laittaa liikkeelle investointeja EU:n itärajan alueella vajaalla 30 miljardilla eurolla. Siitä ei ole kuulunut yhtään mitään sen jälkeen. Hienot seremonialliset ulostulot ovat kuivuneet kasaan aika totaalisesti.”
”Koko muu Suomi on kasvu-uralla, mutta ei Etelä-Karjala.”
Maakunnan liikenneinvestoinneista peruuntuivat Venäjän hyökkäyssodan takia muun muassa panostukset Saimaan kanavaan ja rajan ylittävään raideliikenteeseen.
Myös Karjalan radalle vuosikausia suunniteltu kaksoisraide välillä Luumäki-Joutseno on saanut rahoitusta vain välille Lappeenranta-Lauritsala.
Orpon hallituksen hallitusohjelma lupasi Karjalan radalle Imatra-Luumäki-välin toisen vaiheen kehittämiseen 215 miljoonaa.
Valtio on myöntänyt nyt 90 miljoonaa euroa eikä hallituksen tämän viikon budjettiriihi tuonut pottiin lisää.
”Kaiken tämän Itäisen Suomen ohjelmatyön ja kehittämisen, puheen ja ihme pallottelun jälkeen voi todeta, että meille olisi aivan hyvin riittänyt se, että hallitus olisi pitänyt omasta ohjelmastaan kiinni”, sanoo Sikanen.
Karjalan radan merkitys on Sikasen mukaan kasvanut entistään, kun puuta tulee Venäjän sijaan esimerkiksi Haminan-Kotkan satamasta.
”Vaikka datakeskuksia parjataan, onneksi meille on tulossa datakeskus Lappeenrantaan.”
Etelä-Karjala ei ole toipunut iskusta, jonka se sai, kun Venäjän raja suljettiin.
”Alkuvuoden liikevaihtotiedotkin osoittivat, että koko muu Suomi on kasvu-uralla, mutta ei Etelä-Karjala. Väestökehitys ja työttömyys on erittäin heikkoa”, sanoo Sikanen.
Koko maassa bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1 prosentin, Etelä-Karjalassa taas putoaa 2,2 prosenttia, ennusti OP-Pohjola toukokuussa.
Vuosina 2021–2025 investoinnit sukelsivat Etelä-Karjalassa 15,5 prosenttia eli eniten koko Suomessa.
”Emme halua tänne pelkästään tukirahaa. Teemme hirveästi töitä, että nyt saataisiin valettua uskoa alueen toimijoihin, että kyllä tänne kannattaa investoida”, kertoo Sikanen.
”Vaikka datakeskuksia parjataan, onneksi meille on tulossa datakeskus Lappeenrantaan. Siellä on töitä rakentajille ja metallialan yrityksille, jotka ovat olleet metsäteollisuuden alihankintaketjussa. On aivan äärimmäisen tärkeää, että elinkeinoelämän pyörät edes jollain sektorilla pyörisivät.”
Hallitus ja Itä-Suomi
”Eduskunnan salissa on opposition suusta kuultu taajaan väitteitä, että hallitus on unohtanut itäisen Suomen. Tämä ei ole totta”, sanoi pääministeri Petteri Orpo (kok.) kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Joensuussa elokuussa 2024.
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) vakuutti MT:lle, ettei hallitus ole hylännyt Itä-Suomea. ”Ei Itä-Suomen tilanne ole ollenkaan niin lohduton kuin mitä jotkut maalailevat. Itse sanoisin jopa, että on paljon aihetta myös optimismiin”, hän sanoi maaliskuussa 2025.
”Oppositio on pyrkinyt luomaan kuvaa, että olisimme hylkäämässä Itä-Suomen. Näin ei ole. Valmistelu on käynnissä ja päätöksiä tullaan tekemään. Itä-Suomea ei ole hylätty”, sanoo kokoomuksen varapuheenjohtaja, Karoliina Partanen tiedotteessa helmikuussa 2026.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra tyrmäsi helmikuussa 2026 opposition kritiikin, että hallitus on hylännyt Itä-Suomen. Kopran mukaan hallitus valmistelee nyt Itä-Suomen hyväksi ratkaisuja, joista pitää edetä päätöksiin tämän kevään aikana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
