Itäisen ja pohjoisen Suomen 16 miljoonan rahoitukseen tuli heti hakemuksia 52 miljoonan edestä – ”Siinä on nyt ratkomista, miten rahat jaetaan”
”Hakemusten tosi iso määrä osoittaa, että itäisessä ja pohjoisessa Suomessa on nyt kehittämistarvetta ja -halukkuutta”, Etelä-Karjalan liitosta kerrotaan.
Venäjän raja on ollut kiinni jo vuosia. Kuva on Vaalimaalta vuodelta 2024. Kuva: Jaana KankaanpääItäisestä ja pohjoisesta Suomesta löytyy nyt halukkuutta kasvattaa alueita kestävästi.
Hallitus on antanut 16 miljoonaa euroa Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien toimeenpanoon.
Viime viikolla päättyneessä rahoitushaussa tuli sisään hakemuksia 52 miljoonan euron edestä, kertoo aluekehityspäällikkö Heli Gynther Etelä-Karjalan liitosta.
”Tämä oli ensimmäinen valintajakso. Tarkoitus oli, että lokakuussa olisi ollut seuraava ja helmikuussa kolmas. Mutta jos nyt tuli hyviä hakemuksia, seuraaviin valintajaksoihin ei kyllä jää enää mitään jaettavaa”, kertoo Gynther.
16 miljoonan euron kansallisesta rahoituksesta 12 kohdistuu itäiseen ja 4 pohjoiseen Suomeen. Hakemuksia tuli yhteensä 33.
”Valmistelussa on nähty paljon vaivaa. Yhteishankkeisiin on muodostettu laajoja konsortioita. Laajimmassa oli 17 toteuttajaa”, kertoo Gynther.
”Hakemusten tosi iso määrä osoittaa, että itäisessä ja pohjoisessa Suomessa on nyt kehittämistarvetta ja -halukkuutta.”
”Siinä on nyt ratkomista, että miten rahat jaetaan.”
Etelä-Karjalan liitto hallinnoi Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien toimeenpanoon tarkoitettua alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahaa.
Rahojen jaosta päättää pääosin alueen maakuntien maakuntajohtajista koostuva ohjausryhmä.
”Siinä on nyt ratkomista, että miten rahat jaetaan.”
Määrärahalla rahoitetaan muun muassa kestävän kasvun, kestävän matkailun ja vihreän siirtymän hankkeita.
”Saisiko ylimaakunnallisuudella vaikuttavuutta: isompia ja strategisempia hankkeita?”
Lähtökohtana, että hankkeiden hyödyn pitää kohdistua moneen maakuntaan.
Tavoitteena on, että Itäisen Suomen ohjelmaa toteutetaan nyt ylimaakunnallisilla hankkeilla ja hyödyn tulee kohdentua vähintään kahden maakunnan alueelle.
MTK:n maaseutu- ja aluepolitiikasta vastaava johtaja Simo Tiainen miettii, olisiko maakuntien rajat ylittävässä toiminnassa ajatusta myös tulevan kauden malliksi.
”Saisiko ylimaakunnallisuudella vaikuttavuutta: isompia ja strategisempia hankkeita?”
Juttuun lisätty Simo Tiaisen kommentit 19.5.26 klo 10.58.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
