Kunnat hankkivat sieltä, mistä halvimmalla saavat
Suomalaiset kunnat ovat julkisissa hankinnoissaan lähinnä kiinnostuneita halvasta hinnasta.
Kunnat eivät aseta riittäviä sosiaalisen vastuullisuuden takaavia kriteereitä, Finnwatch-järjestö moittii.
Järjestö tutki 76 tarjous-asiakirjaa kuntien tekemistä tekstiili-, elektroniikka-, katukivi- ja elintarvikehankinnoista. Niihin liittyi hankintoja maista, joissa riski tuotannon ihmisoikeusloukkauksiin, kuten pakkotyöhön tai lapsityövoiman hyväksikäyttöön, on koholla.
Selvityksessä tarkasteltiin kuntien avoimella hankintamenettelyllä tehtyjä, yli 30 000 euron arvoisia julkisia hankintoja vuoden ajalta.
Finnwatchin selvityksen mukaan vain neljässä tarjouspyynnössä oli asetettu kriteereitä, jotka takaavat sosiaalisen vastuullisuuden. 55 tarjouspyynnössä keskityttiin vain halvimpaan hintaan.
Elintarvikkeista mukana ovat elintarvikehankinnat, kahviotuotteet, teolliset elintarvikkeet ja tuoretuotteet, joihin sisältyy joko hedelmiä ja/tai kahvia eli niin sanottuja riskimaatuotteita.
Tekstiili- ja elintarvikehankinnoissa sosiaalisia kriteerejä asetettiin muutamassa hankinnassa.
Elintarvikkeita kilpailutettaessa seitsemän kuntaa pyysi sisällyttämään tarjottaviin tuotteisiin myös reilun kaupan tuotteita. Niiden vaatimuksia ei kuitenkaan määritelty.
Hallitusohjelmaan on kirjattu linjaus sosiaalisten näkökohtien edistämisestä hankinnoissa.
”Kuntiin hankitaan yhteisillä verovaroilla miljoonilla euroilla tuotteita maista, joissa tuotanto-olot voivat olla ala-arvoisia. Suurin osa kunnista ei tiedä mistä ja millaisista oloista tuotteet tulevat”, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Järjestö vaatii sosiaalisten näkökohtien huomioimisen säätämistä pakolliseksi hankintalain uudistuksen yhteydessä.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
