Maatalouskomissaari Hogan mietiskeli ja keksi miten Eurooppaan saadaan 22 miljoonaa hehtaaria lisää metsää, peltoa ja suojakaistoja
Hogan capista: "Teidän pitää päättää, mitä haluatte."
Maatalouskomissaari Phil Hogan vieraili Suomessa kokoomuksen Petteri Orpon vieraana. Molempien puolueet kuuluvat EU:ssa EPP-puolueeseen. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGESMaataloustukia pitää perustella aikaisempaa paremmin, maatalouskomissaari Phil Hogan sanoi maanantaina Helsingissä.
"Rahaa voi saada johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Teidän pitää tietää, mihin tukea haluatte. Viestin pitää olla selvä", hän sanoi kokoomuksen järjestämässä seminaarissa.
Se oli vinkiksi ja opiksi myös Suomelle, vaikka Suomi suoriutuu tavoitteiden asettelussa ja niistä kertomisessa Hoganin mielestä kohtalaisen hyvin.
Silti entinen peli ei vetele, sillä muuten perustelu maatalouden tuelle katoaa. Hän perää aloitteita, joilla suosiota voisi saavuttaa.
Sellaisen hän keksi itsekin pari viikkoa sitten mietiskellessään. Hän kutsuu sitä "Yhden hehtaarin aloitteeksi". Maatila voisi korvausta vastaan istuttaa yhden hehtaarin pinta-alan joutomaata metsäksi tai muuttaa sen luonnon monimuotoisuutta lisääväksi niityksi tai pelloksi. Erilaiset suojakaistatkin voisivat olla mahdollisia.
Projektin tarkoitus on myös vähentää metsäkatoa EU:ssa sekä hillitä ilmastomuutosta, sillä sen ansiosta EU-maihin syntyisi lukuisia pieniä metsiä.
"Jokaiselta maatilalta löytyy joutomaita ja huonosti tuottavaa peltoa. EU:ssa on 22 miljoonaa maanviljelijää. Suurimmillaan se olisi 22 miljoonaa hehtaaria. Ei sitä kaikkea saada tähän, mutta se olisi viljelijöille yksi mahdollisuus muuttaa tuottamaton maa tuottavaksi", Hogan kommentoi aloitetta MT:lle seminaarin jälkeen.
"Se voi olla metsää tai peltoa tai jotain muuta. Skaala on laaja. Tuen määrästä on keskustelu auki", hän lisäsi.
Hogan näkee selvästi vastakkainasettelun, jossa maanviljelijää ja metsänomistajaa syyllistetään ilmastonmuutoksesta. Metsien istuttaminen ja tuotannon lisääminen tai muiden ympäristötoimien lisääminen voisi hyvinkin vähentää vastakkainasettelua.
Toinen Hoganin ehdotus on koululaisten puunistutusohjelma.
Seuraavan capin kaudella vuosina 2020–2027 suunta on enemmän työn tuloksissa kuin toimenpiteissä tai valvonnassa. Se vähentää Hoganin mukaan byrokratiaa.
Enemmän varoja käytetään ympäristö- ja ilmastotyöhön.
"Nyt rahasta 20 prosenttia käytetään siihen. Se nousee 40 prosenttiin", Hogan kertoo.
Hogan vieraili maanantaina Helsingissä kokoomuksen vieraana EU-vaalien merkeissä. Tiistaiaamuna hän jatkaa Latviaan.
Seminaarissa kansanedustaja Janne Sankelo kysyi Hoganin mielipidettä, voiko Suomi lisätä metsän käyttöä vai pitäisikö hiilivarastoja kasvattaa.
Siihen komissaarilta ei saatu vastausta.
Lue myös:
Etelä-Suomen kansallisille tuille haetaan jatkoa EU:ssa – Komissio väläyttänyt jatkomahdollisuutta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
