Tukirahojen seuranta heikkoa
Äkillisen rakennemuutoksen (ärm) alueilla yritystukien kriteerit ovat löysemmät ja määrät suuremmat kuin muilla alueilla, myöntää neuvotteleva virkamies Ilkka Korhonen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).
Korhosen mukaan nyrkkisääntö on, että tavallisesti yrityksiä tuetaan reilulla 20 000 eurolla syntyvää työpaikkaa kohti.
Esimerkiksi Varkauden seudulla ärm-tukia on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan maksettu noin 14 miljoonaa euroa vuosina 2008–2011.
Hankehakemuksissa tavoitteena on ollut yhteensä 233 työpaikkaa. Niinpä yhtä työpaikkaa kohti on haettu rahoitusta yli 60 000 euroa. Lisäksi käytössä ovat muut tuet, kuten aloittavan yrityksen starttirahat.
Korhonen muistuttaa, että joukossa on hankkeita, jotka vahvistavat aluetta tai yritystä, mutta eivät työllistä suoraan.
Esimerkiksi Wäläkky Keski-Savon uusyrityskeskus, jonne tukea on haettu 138 560 euroa, tarjoaa neuvontapalveluja yrityksille.
Äänekoskella on hankerahoilla rakennettu kunnallistekniikka, jotta valtatien varressa oleva alue houkuttelisi palveluyrityksiä.
Lisäksi tukea myönnetään koulutukseen ja irtisanottujen kannustamiseen.
Kaikkiaan ärm-rahoja on varattu noin 240 miljoonaa euroa vuodesta 2008 lähtien.
Koska rakennemuutosalueilla jaetaan yhteiskunnan rahaa yrityksille, tärkein kysymys on, syntyykö työpaikkoja vai ei.
Tarkasti sitä ei tiedä kukaan, sillä tuloksia ei ole seurattu systemaattisesti koko maassa, eikä TEM seuraa toimien vaikutuksia järjestelmällisesti.
Monessa hankkeessa työpaikkoja ei ole syntynyt yhtä paljon, kuin hakemuksessa on ennakoitu.
Tilastot antavat tukirahoille synninpäästön, sillä työttömyys on vähentynyt rakennemuutosalueilla nopeammin kuin vertailualueilla, arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Viraston mukaan toimet ovat olleet tarpeellista ensiapua. Ilman tukia rakennemuutosalueiden tilanne olisi todennäköisesti huonompi ja työttömyys suurempi.
Korhosen mukaan Kajaani on onnistunut hyvin ja hännänhuippu on Kaskinen.
Kajaanissa työpaikkaa kohden rahaa on haettu 39 600 euroa.
Kaskisissa työpaikkojen luominen on jäänyt vain muutamaan. Siellä tukia on myönnetty Kaskista laajemmalle alueelle, joten työpaikkakohtaista tukisummaa ei voi laskea.
Suurin osa alueista on joutunut tuen varaan metsäteollisuuden irtisanomisten vuoksi. Lisäksi alueiden kilpailukyky on heikentynyt yksipuolisen elinkeinorakenteen vuoksi.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
