Päätoimittajan kommentti: Terrorin taittaa vain rauha

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen on keskustan listalla toisella varasijalla, jos Paavo Väyrynen luopuu paikastaan EU-parlamentissa. Kuva: Kari Salonen

Eurooppa on herännyt lauantaina järkyttyneenä uutisiin Pariisin terrori-iskuista. Myötätuntomme on uhrien lähiomaisten luona.

Iskut toivat lähellemme pelon, jota sadattuhannet ovat joutuneet pakenemaan. Ne kertovat, että sota ei ole vain jossain kaukana. Se on täällä, keskellä Eurooppaa. Tilanne näyttää vain pahenevan, valitettavasti.

On selvää, että iskut on saatava loppumaan ja tekijät kiinni. Se voi vaatia kovia otteita.

Eurooppa joutuu vahvistamaan omaa valmiuttaan torjua ennalta terrori-iskuja. Se voi vaatia toimia, joihin vapaassa Euroopassa ei ole totuttu.

Samalla pitää muistaa, että terrori ei lopu väkivallalla vaan rauhalla.

Mikään ei ole otollisempi maaperä ääriajattelulle ja terrorivärvääjille kuin huonosti kohdeltu pelossa elävä ihminen.

Sota-alueilla ja niiden liepeillä on kasvamassa menetetty sukupolvi. Tilanne on tietenkin vaikein alueilla, joissa pommit putoavat ja aseet huutavat.

Tilanne on kriittinen myös sotamaiden naapureissa. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kertoi vastikään, että esimerkiksi Turkissa on 400000 kouluikäistä syyrialaislasta, jolla ei ole mahdollisuus käydä koulua.

Alle viiden miljoonan asukkaan Libanonissa on 1,1 miljoonaa Syyrian pakolaista. Heistä on kouluikäisiä 400 000. Heistäkin merkittävä osa on vailla koulupaikkaa.

Miten käy lasten, jotka elävät pommien keskellä eivätkä pääse kouluun?

Jotta terrori loppuisi, pitää tehdä loppu sotakenttien helvetistä.

Kansainvälisen yhteisön pitää ryhdistäytyä. Syyrian sota on kansainvälisen politiikan haaksirikko, fiasko vailla vertaa.

”Minä olen raivoissani siitä saamattomuudesta, jota kansainvälinen yhteisö ja erityisesti YK:n turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsentä osoittavat Syyrian tilanteessa”, presidentti Martti Ahtisaari sanoi 10.9. Suomen Kuvalehdessä.

Jokainen kriisi on ratkaistavissa. Siihen tarvitaan koko kansainvälisen yhteisön vahvaa tahtoa.