Hoitajaliitot vaativat vastuullisuutta vieraskielisten hoitajien kielitaidon varmistamiseksi – ”Kun päästään Helsinki-Vantaan lentokentälle, rekrytointifirman hanskat tipahtavat”
Hoitajapula lisää painetta työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi sosiaali- ja terveysalalla. Selkeää suomen tai ruotsin kielen taitoa koskevaa sääntelyä ei kuitenkaan ole.
Hoitajaliitot peräänkuuluttavat päätöksiä, joilla muunkielisen työvoiman kielitaitoa voitaisiin parantaa. Liittojen mukaan se varmistaisi potilasturvallisuuden lisäksi muualta tulevien kotoutumista Suomeen. Kuva: Jutta MykräHoitajaliittojen mukaan vieraskielisen sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstön suomen tai ruotsin kielen taito ei useinkaan ole riittävällä tasolla.
”Meille tulee viestejä siitä, että joidenkin kielitaito on erittäin huono. Silloin potilasturvallisuus ja työturvallisuus ovat uhattuna”, Tehy ry:n kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi kertoo.
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton (SuPer) asiantuntijan Leena Kaasisen mukaan työnhakijan kielitaitoa ei välttämättä varmisteta rekrytointien yhteydessä.
Molemmat ammattiliittojen edustajat vaativat, että työnantajat kantavat vastuunsa vieraskielistä työvoimaa palkatessaan.
Lain mukaan työnantajan on huolehdittava, että sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöllä on juuri kyseiseen tehtävään vaadittava riittävä suomen tai ruotsin kielitaito.
Ongelma on, että ”riittävä kielitaito” tarkoittaa erilaisissa hoitotöissä eri asioita, mutta tarkempia määritelmiä tai testaustapoja ei ole olemassa.
Hakijan kielitaidon riittävyys työtehtävään jää työnantajien arvioitavaksi.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) myöntämä ammatinharjoittamisoikeus ei ole todiste riittävästä kielitaidosta työssä, kertoo Ryhmäpäällikkö Jenni Kangas Valvirasta.
Myöskään Suomessa suoritettu tutkinto ei ole osoitus riittävästä kielitaidosta, sillä se on voitu suorittaa esimerkiksi englanniksi.
Ulkomailla koulutuksen suorittaneilta Valvira vaatii osoituksen suomen tai ruotsin kielen taidosta esimerkiksi yleisen kielitutkinnon (YKI) todistuksella.
Kankaan mukaan Suomessa tutkintonsa suorittaneiden kielitaitoa Valvira ei lain puitteissa voi kontrolloida mitenkään. Henkilö voi siis suorittaa tutkinnon ja saada ammatinharjoittamisoikeuden ilman ammatissa todellisuudessa vaadittavaa kielitaitoa.
Hakijan kielitaidon riittävyys työtehtävään jää työnantajien arvioitavaksi.
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) rekrytointipäällikkö Heli Sivonen sanoo, että haastattelutilanteessa selviää, onko työnhakijalla riittävä kielitaito.
Henkilöstökokemusjohtaja Terhi Lindgren Attendolta mainitsee lisäksi, että lääketyöhön vaadittavaa tenttiä ei voi läpäistä puutteellisella kielitaidolla.
Kaasinen tuo esiin työnantajien vastuun lisäksi myös oppilaitosten roolin. Suomessa oppilaitokset päättävät omista kielitaitovaatimuksistaan.
Hänen mukaansa jotkin oppilaitokset testaavat hakijoitaan, mutta valtakunnallisesti yhteneväinen kielitaitotesti tarvittaisiin varmistamaan opiskelijoiden riittävä suomen tai ruotsin osaaminen.
”Heidät otetaan sillä oletuksella, että riittävä kielitaito on.” Heli Sivonen
Filippiineillä koulutetaan hoitajia suoraan ulkomaalaisten työnantajien tarpeisiin. Koulutukseen kuuluu lähtömaassa esimerkiksi suomen kielen opintoja.
SuPerin Kaasisen mukaan työnantajat eivät aina hoida vastuutaan kielitaidon ja kotoutumisen suhteen, kun ulkomailta hankittu työvoima saapuu Suomeen.
”Kun päästään Helsinki-Vantaan lentokentälle, rekrytointifirman hanskat tipahtavat.”
Sivonen ja Lindgren eivät tunnista Kaasisen kuvaamaa toimintatapaa.
Siun soteen on tulevana syksynä saapumassa Myanmarista ensimmäinen isompi ryhmä ulkomailta hankittua työvoimaa. Attendo on palkannut jo aiemmin ulkomaisia hoitajia.
Molemmat työnantajat luottavat lähtömaassa annettuun kielikoulutukseen mutta tarjoavat tulijoille tukea ja koulutusta joustavan oppisopimusjakson aikana.
Lindgrenin mukaan lähtömaassa saatu koulutus antaa A2.1.-tason taidot, joilla tuotetaan yksinkertaista kieltä ja saadaan valmiudet, joiden myötä Suomessa saavutetaan vuodessa lisäkoulutuksella B1-tason peruskielitaito.
”Heidät otetaan sillä oletuksella, että riittävä kielitaito on”, Sivonen kertoo.
Tehyn Koivuniemi kuitenkin toteaa, että kielitestit osoittavat vain yleistä kielitaitoa, mutta ammatillinen kielitaito on eri asia.
”Jos työperäistä maahanmuuttoa ei hoideta hyvin, lähtee alalta pois kaksi työntekijää, kun palkataan yksi.” Leena Kaasinen
Vajaalla suomen tai ruotsin kielen taidolla työskentely on henkilölle itselleen raskasta, mutta se kuormittaa myös muuta työyhteisöä. Puutteellinen kielitaito voi altistaa virheille kirjauksissa tai lääketyössä, joten työkaverit joutuvat varmistamaan työn jälkeä.
SuPerin jäsenkyselyssä 70 prosenttia vastaajista kertoi työkaverin kielitaidottomuuden kuormittavan omaa työtään.
Kaasinen on huolissaan kyselyn viestistä.
”Tämä täytyy saada kuntoon. Jos työperäistä maahanmuuttoa ei hoideta hyvin, lähtee alalta pois kaksi työntekijää, kun palkataan yksi.”
Sivonen ja Lindgren eivät kiellä haasteita, joita työyhteisöön voi vajavaisen kielitaidon myötä syntyä. Lindgren toteaa, että kieltä paremmin puhuva hoitaa helposti enemmän tehtäviä.
Sivonen toteaa, että valmiiksi kuormittuneet hoitajat saattavat kokea muunkielisen työkaverin ohjaamisen raskaaksi. Tähän on Siun sotessa pyritty valmistautumaan osoittamalla henkilökohtaiset mentorit saapuville myanmarilaisille.
Lindgrenin mukaan työperäinen maahanmuutto on nykytilanteessa ainoa ratkaisu hoitajapulaan.
”Vaihtoehtona on se, että ei ole hoitajia.”
Kaasinenkin korostaa, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta sen edellytyksiä on hänen mukaansa parannettava poliittisilla päätöksillä.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


