”Kuntoutustarve ei ole koronan myötä kadonnut”, kuntoutusjohtaja Minna Vienola Härmän kuntokeskuksesta muistuttaa.
"Kela jäädytti toiminnan 17.3. ja seuraavana aamuna jouduimme kotiuttamaan kaikki kuntoutettavat" – kuntoutuskeskuksissa vuosi on ollut vuoristorataa
Kuntoutukset seisahtuivat yhdessä yössä maaliskuussa, mutta nyt toiminta pyörii täysillä ja osin etänä.
Selkäryhmän Anne Ojala, Kai Helenius (edessä), Piritta Kahari ja Pia Junttila laittavat kahvakuulat liikkeelle Härmän kuntokeskuksessa. Ruuhkaa ei tiloihin päästetä täälläkään syntymään. Kuntoutus kattaa perinteisen veteraanien laitoskuntoutuksen vähetessä entistä enemmän ammatillista työkykyä, lääkinnällistä ja sosiaalista kuntoutusta sekä nuorten elämänhallinnan tukemista. Kuva: Johannes TervoKoronapandemian rajoitustoimet sulkivat koko maan kuntoutuskeskukset, kun kuntoutuksia tilaava Kela jäädytti toiminnan 17. maaliskuuta.
”Seuraavana aamuna jouduimme kotiuttamaan kaikki kuntoutettavat. Sitten ryhdyimme porukalla miettimään tulevaisuutta”, kertoo Härmän kuntokeskuksen kuntoutusjohtaja Minna Vienola.
Kauhavalla ja yrityksen pienemmissä, osin ruotsinkielisissä sivupisteissä työ loppui ja lomautuksia otettiin käyttöön, kunnes Kelalta tuli keväällä hyviä uutisia. Kuntoutuksia voitiin aloittaa uudelleen ja siirtää niitä syksyyn sekä ensi vuoden alkuun.
”Saimme luvan käynnistää osan kuntoutuksista jälleen kesäkuun alussa. Sitä ennen pystyimme järjestämään osan kuntoutuksista etänä.”
Vuosi on ollut Vienolan mukaan lakeuksilla vuoristorataa, sillä kevään hiljaiselo on vaihtunut ruuhkan purkamiseen.
Huonekapasiteetti, 158, on täydessä käytössä, varsinkin kun moni haluaa oman huoneen. Tätä Kela osaksi kompensoi, ja kuntokeskus arvioi tarvetta riskin perusteella.
Kuntoutujien määrä näytti syyskuun lopussa jäävän yli 25 prosenttia siitä, mitä tälle vuodelle oli ennen koronaa budjetoitu.
Jos loppuvuosi ei tuo rajoituksia toimintaan, kuntoutuksen liikevaihto voi Vienolan mukaan nipin napin yltää budjetoituun.
”Tilannettamme on auttanut se, että Kela siirsi jo puoli vuotta aiemmin tehtyjä kuntoutuspäätöksiä.”
Syksyllä tuli uusi käänne. Scandic-ketju ilmoitti, että sen hallussa ollut Ikaalisten kylpylä luopuu kuntoutustoiminnasta.
”Härmä sai sieltä kuntoutuksia, osaksi varmaankin siksi, että pystyimme tarjoamaan palvelua suurelle joukolle. Tämä on reilut kymmenen prosenttia Härmän volyymista”, Vienola sanoo.
Itsekin Ikaalisista kotoisin oleva Vienola kertoo, että sikäläisiä kuntoutuspalveluja harkittiin osaksi Härmän kuntokeskuksen toimintaa.
”Kokonaisuus olisi kuitenkin tiennyt liian isoa palaa, johon olisi kuulunut hotellitoiminta ja mittava kiinteistömassa.”
Verve järjestää kuntoutusta 18 paikkakunnalla ympäri Suomea: ammatillista kuntoutusta, lääkinnällistä kuntoutusta, monenlaista terapiatoimintaa ja näitä palveluita toteutetaan myös avomuotoisesti, kuntoutujien kotona ja työpaikoilla.
”Koronan vaikutus näissä eri kuntoutuspalveluissa vaihtelee. Kokonaisuudessaan lasku edelliseen vuoteen on yli 30 prosenttia”, sanoo kuntoutusjohtaja Oili Alatorvinen.
Kevään kokemukset ovat hänen mukaansa opettaneet kuntoutuksen palveluntuottajille, tilaajille ja asiakkaille paljon siitä, miten koronapandemian kanssa voidaan toimia.
”Kesän jälkeen lasku on tasaantunut ja varsinkin syyskuussa asiakkaat ovat taas palanneet. Täytyy muistaa, että kuntoutuspalvelut ovat asiakkaillemme välttämättömiä ja tarpeellisia. Olemme hyvin toiveikkaita, että loppuvuosi sujuisi alkusyksyn mukaisesti.”
Alatorvinen korostaa, että yritys on tehnyt kesän aikana huiman digiloikan ja kehittänyt etäkuntoutuksen välineet ja sisällöt toimiviksi.
”Näin voidaan osittain varmistaa palveluiden saatavuus, vaikka tautitilanne pahentuisikin.”
Kunnonpaikka Siilinjärvellä oli suljettuna koronan vuoksi maaliskuun puolesta välistä toukokuun loppuun. Liikevaihto on budjetoitua jäljessä lähes neljänneksen.
Syksyn tilanne on kuntoutuksessa ollut päinvastoin kiireinen, kun katkon aikana peruuntuneet kurssit siirtyivät paljolti tähän syksyyn.
”Kuntoutusasiakkaita on talossa ollut nyt todella paljon ja toiminta on ollut jopa edellissyksyä vilkkaampaa. Toki peruutuksia ja kuntoutuksen keskeytyksiä tapahtuu normaaliaikaa enemmän, mikä on tähän tilanteeseen nähden luonnollista”, sanoo palvelujohtaja Heli Vehkala.
Hän uskoo, että jos alueen koronatilanne ei merkittävästi muutu ja ihmiset noudattavat uskollisesti maskisuosituksia, kuntoutustoiminta jatkuu melko normaalisti.
”Varsinkin nyt ihmisten tulee pitää erityistä huolta omasta terveydestään ja perussairauksien hoidosta, minkä vuoksi kuntoutuksen tärkeys korostuu entisestään.”
Kuntoutuslaitokset arvioivat turvallisuutta päivittäin. Jo ennen saapumista kuntoutujille lähtee kirje ohjeistuksesta, jonka viestiä tehostetaan saapumistilaisuudessa.
Kuntoutuslaitosten asiakaspalvelupisteissä asiakkaita ja henkilökuntaa suojaavat maskit ja pleksit. Tungoksia ei päästetä syntymään. Ruokailuja on porrastettu siten, että eri kuntoutusryhmät eivät sekoitu keskenään. Liikuntaryhmien ryhmäkokoa on rajoitettu turvavälien takaamiseksi.
Härmän kuntokeskuksen päivätansseissakin on oma ohjeistuksensa poikkeusaikana. Parketilla pyörähdellään vain oman parin kanssa.
Minna Vienola sanoo, että kaikki mahdolliset ohjeet ovat käytössä, jotta asiakkaat tuntevat olonsa turvalliseksi. Jokainen tulija arvioi tilanteen silti itse.
”Viime viikolla meillä on 132 kuntoutujaa, kun suunnitelma oli 141. Olemme hyvin onnellisia siitä, että niin harva on perunut tulonsa. Koko syksyn aikana ainoastaan neljä on joutunut lähtemään flunssaoireiden takia kotiin”, kuntokeskuksen Vienola laskee.
Verve kertoo yhtä lailla korostavansa turvakäytäntöjä eri yksiköissään.
”Pidämme etäisyyttä, pesemme käsiä, emme pärski toisiamme päin, emme tule töihin oireisena tai kun epäillään altistumista ja käytämme maskeja tai suojaimia tarvittaessa.”
Samat ohjeet pätevät myös asiakkaisiin ja heille kerrotaan näistä käytännöistä.
”Vastuulliset ammattilaiset osaavat kyllä toimia oikein ja auttaa asiakkaitamme huolehtimaan turvallisuudesta. Todella paljon työtä ja viestintää turvallisuudesta huolehtiminen vaatii, mutta se on meille ja asiakkaillemme elintärkeää”, Verven Oili Alatorvinen sanoo.
”Olemme tehneet paljon toimia, että meille tuleminen on turvallista. Henkilökuntamme käyttää kasvomaskeja ja siivousta on tehostettu. Kaikissa tiloissa on useita käsidesinfiointipisteitä. Käytettävä välineistö ja kylpylän rannekkeet desinfioidaan käytön jälkeen”, sanoo Heli Vehkala Kunnonpaikasta.
Lue myös:
Kokoomuksen Timo Heinonen: Sotaveteraanien kuntoutuksesta ei saa leikata korona-aikanakaan
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
