Vinkkilän koulun metsäteemavoittoisa Ruokavisassa
Suvi Arvela (vas.) Miriam Lehtinen, Sofia Isolauri ja taustalla työskentelevä Satu Rantanen veivät vehmaalaiset Ruokavisan voittoon. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto”Ihan mieletöntä!”, kommentoi joukkuetta luotsannut kotitalousopettaja Kaisa Kraatila tuloksen ratkettua. Hän oli hyvin otettu ja onnellinen oman joukkueensa puolesta.
”Parasta kisassa oli itse tekeminen ja onnistumisen tunne”, pohtivat metsäisen teeman menulleen valinneen voittajajoukkueen nuoret Suvi Arvela, Sofia Isolauri, Miriam Lehtinen ja Satu Rantanen kisan jälkeen.
Joukkue pelasi alusta asti hyvin yhteen, ja työnteon ajoitus onnistui nappiin, vaikka nuorten mielestä se oli kisassa kaikkein haastavinta.
Perjantaina Meidän viikonloppu -tapahtumassa järjestettiin toista kertaa Ruokavisan loppukilpailu. Se keräsi Hyvää Suomesta -näytöskeittiöön koko kilpailun ajan kiinnostuneita katsojia.
Myös nuoret, joilla ei vielä ole kotitaloustunteja, tulivat katsomaan, mitä isommat tekevät.
Tuomaristo oli iloinen kisan tasosta ja tunnelmasta. Ruuat valmistettiin taidokkaasti, käytännön osaamisen taso oli korkea. Joukkueiden yhteishenki näkyi myös lopputuloksessa.
”Hauska nähdä, että yhdeksäsluokkalaiset tekevät itse ruokaa ja uskaltavat koskea raaka-aineisiin”, totesi kisaa tuomaroinut keittiömestari Sami Garam.
Hän on huomannut, että perheissä ruuanlaitto on lisääntynyt. ”Tärkeää ruuassa on maku. Jos perheet yhdessä itse tekevät, ei mikään voi olla parempaa.”
Ruokavisan loppukilpailussa olivat mukana myös Mertalan yhtenäiskoulu Savonlinnasta ja Aurinkolahden peruskoulu Helsingistä. Ruokavisan alkuerät kisasi verkossa yhteensä 60 opetusryhmää lokakuun aikana.
Ensi vuonna Ruokavisa laajenee useampiin maakuntiin. Teemana on ravitsemus.
Kotimaisia ilmakuivattuja P.O.R.K-lihatuotteita valmistava luumäkeläinen Saparokuja Oy on saanut tämän vuoden Inno-Elma-tunnustuspalkinnon. Palkinnon arvo on 3 000 euroa.
”Palkinnon tarkoitus on tuoda esiin hyviä, suomalaisia maaseudun tuotteita, joissa kotimainen osaaminen on keskeistä. P.O.R.K-tuoteperhe on siitä erinomainen esimerkki. Suomalainen raaka-aine on kekseliäästi jalostettu laadukkaaksi herkkutuotteeksi”, sanoo palkintoraadin jäsen, lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Raati antoi tunnustusta niin tuotannolle kuin tuoteperheen pakkauksille ja markkinoinnille.
”Tuotteissa korostuu paikallisuus, mutta niillä on paljon vientimahdollisuuksia. Pakkauksesta löytyvät alkuperämerkinnät ja pakkauskoot on suunnattu sekä kuluttajille että suurkeittiöille. Yrityksen vahva yhteistyöverkosto tuo etua haasteellisilla markkinoilla”, Viljanen toteaa.
”Pienen yrityksen on vaikea päästä markkinointiviestinnässä lähellekään isoja”, sanoo Saparokujan toimitusjohtaja Joni Niemi.
Hänen mukaansa yrityksen ajatus ilmakuivattujen tuotteiden valmistuksesta lähti liikkeelle saunanlauteilta vuonna 2009.
”Jo hyvin alkuvaiheessa oli selvää, että yksin on vaikea pärjätä markkinoilla. Matka on ollut pitkä ja vaikea”, Niemi kertoo.
Niemen mukaan moni innovaatio pystyisi maaseudulla kantamaan hedelmää, mutta byrokratia on valitettavasti esteenä pienille yrittäjille.
”Kun kerran jaksaa yrittää, pääsee eteenpäin. Pienikin voi näyttää isoille”, Niemi kannustaa muitakin.
Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Virkkuri-virkkausohjekirjan tekijä ja käsityöläinen Molla Mills sai ensimmäisen kerran myönnetyn Noste-palkinnon. Kädentaitotapahtumassa jaetun palkinnon suuruus on 3 000 euroa.
”Tavoitteeni on uudistaa virkkaus Suomessa ja ulkomailla. Haluan tuoda käsityötekniikkaan raikkaan modernin ilmeen ja irrottaa sen vanhanaikaisesta leimasta. Uudistuksesta käytän nimeä graafinen virkkaus”, Mills sanoo.
Kilpailun esiraadin mukaan Mills on nostanut virkkauksen uudelleen esiin ja ollut toiminnassaan rohkea. Brändi henkilöityy hyvin Molla Millsiin ja hän on kiinnostava edelläkävijä kädentaitoalalla.
Huhtikuussa julkaistusta Virkkuri – Virkkausohjeita kotiin ja käyttöön -kirjasta on jo otettu kolme painosta ja se on lähdössä englanninkielisille markkinoille. Seuraava kirja on tulossa alkuvuonna.
”Suunnitelmissa on tehdä kymmenen virkkauskirjaa kymmenen vuoden aikana”, Mills kertoo.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
