Alkuperäisrotujen selviytymisen avain piilee geeneissä
Luonnonvarakeskuksen professori Juha Kantanen tutkii, miten jakutianhevonen ja muut arktisilla alueilla elävät kotieläimet sopeutuvat elinympäristönsä karuihin oloihin.
Aikaisemmin hän oli mukana muun muassa virolais-suomalaisessa yhteistutkimuksessa, jossa selvitettiin hevosrotujen monimuotoisuutta dna-merkkien avulla. Sen ansiosta tiedämme, että jakutianhevonen on yksi suomenhevosen lähimmistä sukuroduista (MT 1.9.).
Nyt Kantasen johtama tutkimusryhmä pyrkii selvittämään eläinten selviytymistä arktisissa oloissa uudessa Arktinen arkki -hankkeessaan. Projektissa tutkitaan poroja, nautoja ja hevosia.
"On kiinnostavaa, miten arktisten alueiden eläinten genomi on niin mukautuvainen", Kantanen pohtii.
Genomi on eläimen tai ihmisen koko perintöaines.
Kantanen olettaa, että karuun ympäristöön sopeutuminen olisi tapahtunut kaikissa arktisilla alueilla elävissä eläinlajeissa samalla tavalla eli samat geenit olisivat edistäneet sopeutumista äärioloihin.
Tutkittavana on erityisesti eläinten rasvakudos, sillä juuri rasvalla on suuri merkitys arktisten eläinten selviytymisessä.
Hankkeen yhteydessä Kantanen aikoo avata suomenhevosen koko genomin ja verrata sitä jakutianhevosen genomiin, joka on jo avattu Kööpenhaminan yliopistossa.
Genomivertailulla halutaan saada selville, mitä suomenhevosen esihistoriassa on tapahtunut ja milloin rodut ovat lähteneet erkaantumaan toisistaan perinnöllisesti.
Kantanen arvioi, että tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi suomenhevosen brändäämisessä.
Tutkimusta tehdään Suomen Lapissa sekä pohjoisvenäläisen Arkangelin ja siperialaisen Eveno-Bytanjan alueilla.
Nelivuotisen hankkeen aikana tehtävä tutkimustyö edistää alkuperärotujen säilyttämistä rotujen alkuperäisissä olosuhteissa sekä ylläpitää maaseudun elinvoimaisuutta alueella.
Tutkimustulokset tulee Kantasen mielestä jalkauttaa käytäntöön siten, että tulokset ja niiden merkitys käydään läpi alkuperäisrotuja hyödyntävien ihmisten kanssa.
"Tutkimuksen tarkoituksena ei ole jäädä pelkästään akateemiseksi keskusteluksi."
Tytti Termonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
