Brändää kyläsi oikein
Monet kylät miettivät tulevaisuuttaan ja miten säilyä elinvoimaisena. Suuri haaste on se, miten hankkia uusia asukkaita.
”Kaikilla kylillä on jonkinlainen maine, mutta hyvä olisi, jos kylällä olisi myös brändi”, pohtii turkulainen talousmaantieteilijä Sari Klinga.
”Kylän nimen pitää olla niin tunnettu, että ihmiset osaavat sijoittaa sen kartalle. Moni tietää paikkoja, mutta ei kuitenkaan sitä, missä paikka sijaitsee. Asuinpaikkabrändäyksessä on silloin epäonnistuttu.”
Asuinpaikkabrändäyksen sanansaattajaksi noussutta Sari Klingaa on viime aikoina kuunneltu kylätoimintaihmisten parissa kiinnostunein korvin. Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta talousmaantieteen laitokselta valmistunut Klinga onkin päätynyt muun muassa neuvomaan kyläväkeä kylien brändäämisestä.
”Suomalaisten kylien tyypillinen ongelma on se, että kylää yritetään markkinoida mahdollisimman laajalle joukolle. Resursseja tulisi säästää ja kohdentaa markkinointi oikein.”
Uusista asukkaista haaveilevan kylän tulisikin tehdä ensin kotiläksynsä ja pohtia ketä kylä asuinpaikkana voisi kiinnostaa.
”Pitää miettiä kylän luonne. Onko kylä kaupunkimainen vai keskellä maaseutua? Tiivis kylä vai harvaan asuttu?”
Klingan mielestä liian moni kyläyhdistys lankeaa samaan ansaan:
”Ei kannata markkinoida kylää maaseudun rauhalla, peltomaisemilla ja luonnonläheisyydellä. Niitä löytyy kaikilta kyliltä. Unohtakaa kliseet ja miettikää paikan aidot vetovoimatekijät.”
”Kyliä ei kannata markkinoida kyläkoulullakaan. En laskisi sen varaan, että kyläkoulu toimii omalla kylällä vielä kymmenen vuoden päästä. Pelkkä kyläkoulu ei ole kylän pelastus.”
Millä sitten kylää voi myydä?
”Todellista myyntiä tehdään superlatiiveilla. Niillä erotutaan.”
Jos kyläkoulua ei ole, olisiko kylällä silti Suomen turvallisin koulumatka?
”Tai nopein työmatka, uusinta teknologiaa, aktiivisin kyläyhdistys... Kylän pitää itse löytää ne tekijät, joissa erottua muita parempana. Kukapa ei haluaisi asua Suomen söpöimmässä kylässä?”
Osa kylien haastetta on palveluiden keskittyminen keskuksiin. Kun kyläkoulua ei ole ja lähin kauppakin keskustan kupeessa, kylän oma aktiivisuus alkaa merkitä entistä enemmän.
Etäisyydet ovat maaseudun yksi pysyvä ongelma.
”Nykyisin ei saisi suosia kauaksi muuttamista. Jos joku haluaa asua niin, että naapuria ei näy, omasta asumisesta pitää ottaa myös vastuu. Yhteiskunta on menossa entistä enemmän siihen suuntaan, että palveluita tarjotaan vain kirkonkylillä ja keskustaajamissa.”
”Jos muutat periferiaan, olet omillasi. Jokaista tieverkoston osaa valtion tai kunnan ei ole mahdollista ylläpitää. Jo nyt tämä maa kärsii rapautuvasta infrasta. Valtion panokset menevät isojen kasvukeskusten huoltamiseen.”
Jotta Suomessa on 50 vuoden päästä elävä maaseutu, toimintatapoja pitää muuttaa.
”Kyläyhteisöjen oma aktiivinen rooli korostuu. Jos kylälle halutaan päivähoitopalveluja, niitä pitää järjestää itse. Jos kylälle halutaan hoivapalveluja, niitäkin pitää järjestää itse. Erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden merkitys kasvaa. Vanha osuuskunta-aate sopii hyvin tähän tarpeeseen.”
Koti on suomalaisen suurin investointi. Asuinpaikka määrittää koko elämää, joten valintaa ei tehdä vahingossa.
”Ihminen on laumasieluinen eläin. Meille on yhteiskunnassa rakentunut mielikuva hyvästä asumisesta ja pyrimme sitä kohden. Ikävää on se, että pyrkimyksen onnistuminen on sidottu rahaan. Raha ja sosioekonominen status määrittävät asumista.”
Klingan mielestä moni on salaa pikkuisen tyytymätön kotiinsa ja sen sijaintiin.
”Vain pieni prosentti suomalaisista on oikeasti tyytyväisiä siihen, missä ja miten asuu juuri nyt.”
Suomalaisen asumisen unelman perusta on omassa rauhassa oleva omakotitalo järven rannalla ja palveluiden äärellä.
”Asumisidylli heiluu nyt maaseudun idyllin ja urbaanin kaupungin välillä. Mielestäni todellinen urbanismi on vasta tulossa. Yhteiskunnan tiivistyminen jatkuu vielä pitkään.”
Asuinpaikka valitaan rationaalisin perustein, mutta viimeinen kymmenen prosenttia valinnasta on tunnetta.
”Harvan taloudelliset resurssit riittävät toteuttamaan unelmaa täydellisesti. Moni tinkii jostain ja yllättävän moni on valmis ajamaan pitkiä matkoja töihin tavoittaakseen asumisen unelmansa muilta osin.”
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
