Jaakko viskoi kivensä ennen aikojaan – järvet ja joet saattavat olla lämpimimmillään tänään

Järvet ja joet ovat paikoin jopa 6 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Lisbeth Marttala-Takari ja Mini vilvoittelivat maanantaina Lohjanharjun Nälköönlammen 28-asteisessa vedessä. Kuva: Markku Vuorikari

Sisävedet ovat koko maassa useita asteita keskimääräistä lämpimämpiä. Suomen ympäristökeskuksen seuraamista vesistöistä suurin ero oli Tornionjoen Kukkolankoskella. Keskiviikkona mitattu 24,2 asteen lämpötila ylitti ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon peräti 6,7 asteella.

Viralliset mittaukset tehdään aamulla, joten iltapäivällä ja illalla vesi voi olla vieläkin lämpimämpää.

Syken ennusteen mukaan lämpötilat näyttäisivät kääntyvän laskuun torstain jälkeen. Ennustekartassa yli 24-asteisten vesien lämpötila-alue on laajimmillaan torstaina ja alkaa sen jälkeen vetäytyä kohti etelää.

Kyseessä on mallin laskema kartta, joten paikallista vaihtelua voi esiintyä.

Sisävesien korkeus on suurimmassa osassa maata hieman keskiarvon alapuolella mutta lähellä tavanomaista tasoa. Pohjavedet ovat laskeneet huomattavasti alle keskimääräisen tason muun muassa Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja osissa Lappia. Järvi-Suomessa pohjaveden pinta on laajalti keskimääräistä korkeammalla.

Viime keskiviikkona Pohjois-Itämerellä mitattiin Ilmatieteen laitoksen 20-vuotisen mittaushistorian korkeimmat meren pintaveden lämpötilat.

Aaltopoijuun sijoitettu anturi mittasi 40 sentin syvyydeltä 27 asteen lämpötilan.

Veden lämpimyyden takia Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksella jouduttiin laskemaan tehoa useaan otteeseen viikonloppuun asti.

Tehoa piti laskea, jotta voimalan jäähdytysjärjestelmän poistoveden lämpötila pysyisi laitoksen vesiluvan ehtojen rajoissa.

Fortumista kerrotaan, että tehon laskut kestivät muutamia tunteja kerrallaan, eikä niillä ole merkitystä voimalan vuosituotannon tai sähköverkon toimivuuden kannalta.

Pohjois-Itämeren lisäksi muillakin mittauspaikoilla mitattiin korkeita meriveden lämpötiloja. Lyhyen mittaus­historian vuoksi ei ole kuitenkaan mielekästä spekuloida ennätyslukemilla, sanoo meri­asiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta.

Lämpötilaennätykseen siivitti helteen lisäksi tyyni sää. Viikonloppuna yltyneet tuulet ovat sekoittaneet vettä. Alkuviikosta Pohjois-Itämeren lämpötila oli 21 asteen tuntumassa.

Luultavasti lämpötilahuippu on saavutettu, vaikka kova helle jatkuu viikonloppuun.

”Yleensä merivedet ovat lämpimimmillään hieman ennen elokuun puoliväliä. Mutta nyt kun lämpötila on jo noussut melko korkeaksi, vaikeahan sitä on ylittää”, Vainio sanoo.

Se on kuitenkin mahdollista, jos tyyni sää ja helteet jatkuvat.

Sisälahtien matalilla rannoilla vesi voi lämmetä vielä huomattavasti enemmän.

Mereen varastoitunut lämpö voi vaikuttaa vielä syksyllä ja talvellakin. Rannikolla ilman lämpötila pysyttelee sen ansiosta syksyllä korkeampana kuin sisämaassa.

Jos meri jää talvella avoimeksi, se vaikuttaa sademääriin. Pakkaskausien aikana rannikolle osuu sopivien ilmavirtausten sattuessa runsaita lumisateita, sillä ilmaan päätyy huomattavasti enemmän kosteutta avonaiselta mereltä kuin jäätyneeltä.

Meriveden lämpötilan lisäksi on kuitenkin paljon muita tekijöitä, jotka vaikuttavat syksyn lämpötiloihin ja meren jäätymiseen, meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta korostaa.

Lämmin vesi on suosinut sinilevän kasvua sekä merellä että järvissä.