Patoaltaissa alamitta on turha
Lapissa järvitaimenistukkaat ovat useimmiten vesivoiman kalataloudelle aiheuttamien haittojen kompensaatiota. Kemijoen vesistön patoaltaisiin on istutettu taimenta velvoiteistutuksina jo vuosikymmeniä.
Vaelluskalojen nousu Kemijokeen katkesi Kemijokisuulle rakennettuun Isohaaran voimalapatoon vuonna 1948.
”Valjastetut vedet eivät ole mitään vaelluskalavesiä. Näissä kala siirtyy ainoastaan alavirtaan, turbiinien läpi kohti merta”, toteaa Lapin Vapaa-ajan kalastajien ja Sodankylän kalastusalueen puheenjohtaja Jorma Kaaretkoski.
Sodankylän kalastusalue on istuttanut taimenenpoikasia Kitisen patoaltaisiin noin 40 senttimetrin mitassa. Istutuksilla saatu taimenresurssi valuu hukkaan korotetun alamitan takia. Velvoiteistukkaat on tarkoitettu kalastettaviksi eikä suojeltaviksi. Ne eivät lisäänny patoaltaissa.
Pohjoisen oloissa taimenen kasvu 40 senttimetrin mittaisesta nelivuotiaasta istukkaasta 50 senttimetrin pyyntikokoon kestää neljästä kuuteen vuotta. Puolimetrinen taimen painaa kolmisen kiloa.
Vuonna 2014 ja sen jälkeen istutetut rasvaevälliset velvoitetaimenet muuttuvat käytännössä rauhoitetuiksi vuonna 2019, mikäli kalastusasetusluonnos astuu voimaan sellaisenaan uuden kalastuslain myötä ensi vuoden alussa.Istukkaat eivät ehdi kasvaa pyyntikokoisiksi asetuksen siirtymäaikana.
Kaaretkoski huomauttaa, ettei kalastusasetuksella voida kumota Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 1982 tekemiä päätöksiä voimayhtiöille asetetuista velvoiteistutuksista.
Kari Lindholm
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
