Kristi Raik: ”Suomen Venäjä-tuntemus vaikeutuu, mutta sen arvo kasvaa entisestään”

Kristi Raik on virolainen ulkopolitiikan asiantuntija. Kuva: Petteri Kivimäki

Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen varajohtaja Kristi Raik arvioi, että Suomen Venäjä-tuntemukselle on paljon kysyntää sotilasliitto Natossa.

”Venäjä-tuntemus toki vaikeutuu, kun diplomaattiset suhteet ovat Ukrainan sodan takia poikki. Mutta toisaalta sen arvo kasvaa entisestään”, Raik sanoo.

Raikin mielestä on tärkeää säilyttää ymmärrys ja tilannekuva siitä, mitä Venäjä haluaa ja millä tavoin se toimii.

”En kuitenkaan suosittele Venäjälle matkustamista yhdellekään tutkijalle, taiteilijalle tai kirjailijalle. On tapoja pitää yhteyttä venäläisiin Venäjän ulkopuolella.”

Raik esitteli näkemyksiään turvallisuuspoliittisessa Päämajasymposium-tapahtumassa Mikkelissä viime perjantaina.

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikaisen mukaan Venäjä testaa Naton toimintakykyä jatkuvasti.

”Koko organisaation tulevaisuus ja uskottavuus seisoo sen varassa, onko Nato tarvittaessa valmis ottamaan artikla viitosen käyttöön. Venäjähän arvioi Naton pelotetta ja toimintakykyä koko ajan, ja tekee omia johtopäätöksiään.”

Venäjälle ominaista on operoida harmaalla alueella, sodan ja rauhan välimaastossa.

”Kynnys suoraan hyökkäykseen Nato-maata vastaan on Venäjälle äärimmäisen korkea. Sen sijaan tullaan aivan rajapintaan ja luodaan hybridiuhkia. Testaillaan, millaisia uhkia voidaan tuottaa ja pyritään myös venyttämään rajoja.”

Kristi Raik katsoo, että Ukrainaa on tuettava johdonmukaisesti ja nykyistä vahvemmin puolustussodassa venäläistä hyökkääjää vastaan.

”Venäjän uhittelun ei saa antaa vaikuttaa. Jos esimerkiksi löysä ja huolestuttava ydinasepelottelu johtaa siihen, etteivät länsimaat uskalla antaa Ukrainalle riittävän vahvaa sotilaallista tukea, tulee vastaava pelottelu vain lisääntymään entisestään.”