Arkkipiispa Mäkinen: keskustelu pitää kirkon virkeänä

Kuva: Kari Salonen

Kirkosta ja uskonnosta on keskusteltu aina ja toisinaan kiivaastikin, se on osa kirkollista perinnettä.

”Ei sitä pidä pelätä tai kavahtaa. Huolestuisin, jos keskustelu hiljenisi. Niin kauan on elämää, kun keskustellaan”, Mäkinen miettii uudenvuoden aatonaattona piispantalon rauhallisessa työhuoneessa Turussa, Tuomiokirkon ja Aurajoen kyljessä.

Mäkinen luonnehtii luterilaisen kirkon tilannetta levolliseksi ja vakaaksi. Ruohonjuuritason työssä arki jatkuu kuten ennenkin. Kirkko elää jäsentensä kanssa ja työ on usein sellaista, ettei se näy kauas.

Arkkipiispan mielestä kirkon rooli on vahva, sillä kristillisyys on syvällä suomalaisuudessa, vaikka julkisuudesta saattaa joskus saada toisenlaisen kuvan.

Kun tapahtuu jotain ihmisiä syvältä koskettavaa, sellaista, johon ei tahdo löytyä selitystä, monet hakeutuvat kirkkoon.

Jotkut ovat epäilleet kirkon voivan jopa hajota ristiriitoihin. Mäkisen mielestä suuria lohkeamisia ei ole näköpiirissä.

”Hajoamispuheet ovat enemmänkin retoriikkaa, draaman luomista, mitä ei huomaa, kun menee kirkon elämän perustasolle.”

Mäkinen näkee kirkon tulevaisuuden olevan muun yhteiskunnan tavoin moniääninen, monikielinen ja kansainvälinen, mitä ei pidä pelätä, vaan nähdä rikkautena. Valtaosa maahanmuuttajista on kristittyjä.

Kirkko on osa yhteiskuntaa ja muuttuu sen mukana. Nyt korostetaan tehokkuutta, aktiivisuutta ja suorittamista. Rinnalle tarvitaan hitauden, pysähtymisen ja luopumisen viestiä.

Kuusikymppiseksi ehtivä Mäkinen miettii ikääntymistä. Vanhenemisesta puhutaan usein ongelmana, mutta ikäihmisiltä olisi paljon opittavaa. On etuoikeus asua maassa, jossa ihmisillä on elämänkokemusta enemmän kuin koskaan ennen. Osataanko hiljainen tieto ottaa vakavasti?

Mäkinen puhuu lämpimästi ekumeniasta, uskontojen yhteistyöstä vastapainona maailmanpoliittiselle tilanteelle, joka nähdään usein uskontoihin liittyvinä ristiriitoina ja viholliskuvina.

”Syömme pari kertaa vuodessa yhdessä eri uskontojen johtajien kanssa, kukin vuorollaan tarjoaa. Kun syödään yhdessä, jaetaan yhteinen pöytä, ei rakenneta viholliskuvia.”

Arkkipiispan ja pappien työ on poikkeuksellisen haastavaa ja jaksamisesta puhutaan paljon. Arkkipiispa rentoutuu kesämökillä ja myös lukeminen kuuluu harrastuksiin. Yöpöydällä on parhaillaan P.D. Jamesin dekkari.

Rakkain Raamatun kohta käsittelee tuhlaajapoikaa. Kertomus isästä ja kahdesta pojasta on monitasoinen kuvaus Jumalasta ja ihmisestä.

Mäkinen juhlii merkkipäiväänsä maanantaina Turussa ja keskiviikkona Helsingissä.