Lapsetkasviksiaaistimassa
”Tämä tuoksuu vähän simalta!” ”Tuoksuu voimakkaalta.” Näin kuuluu päiväkotilasten joukosta. Salapoliisien ensimmäiset johtolangat ovat tutkinnassa.
Kun hetken kuluttua heiltä kysytään, mikä mahtoi purnukasta tuoksua, on monta kättä valmiina vastaamaan. Sitruunahan se.
Maa- ja kotitalousnaisten järjestämä Kasvisaarteen arvoitus -tapahtuma on tällä kerralla päiväkoti Onnimannissa Helsingissä. Hankkeen tiimoilta järjestetään päiväkodeissa 300 tapahtumaa lähes koko maassa.
Hankkeessa hyödynnetään aistilähtöistä ruokakasvatusta, mikä tarkoittaa, että ruokakokemus rakentuu kaikkien viiden aistin kautta. Tärkeässä osassa ovat myös uteliaisuuden, ilon ja ruokarohkeuden kasvattaminen sekä yhdessä tekeminen.
”Kiristystä, lahjontaa, uhkailua, tuputusta ja jankutusta terveellisyydestä me aikuiset olemme harjoittaneet ihan tarpeeksi”, toteaa Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kehityspäällikkö Katja Pethman.
Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on lisätä lasten kasvisten, hedelmien ja marjojen syöntiä käytännönläheisellä tavalla.
Kasvisaarteen arvoitus -tapahtumat on aloitettu tänä syksynä ja ne jatkuvat vuonna 2016. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa jaetaan materiaalia myös vanhemmille ja päiväkotien henkilökunnalle.
Tammikuussa julkaistavat uudet lapsiperheiden ravitsemussuositukset ovat parhaillaan viimeisteltävinä.
Niiden mukaan suositeltu kasvisten, hedelmien ja marjojen määrä on leikki-ikäisille lapsille vähintään 250 grammaa tai noin viisi lapsen omaa kourallista päivässä.
Parannettavaa suomalaisilla on. ”Me olemme nyt suurin piirtein puolessa välissä tavoitteesta”, kertoo valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen.
Kasvisten pieni määrä voi hämmästyttää. ”Päiväkodissa teelusikka tai ruokalusikka kasviksia on tavallinen annos. Tietenkin lasten välillä on isoja eroja”, Lyytikäinen muistuttaa.
Lasten ennakkoluulot kasviksia kohtaan tulevat Lyytikäisen mukaan pääsääntöisesti siitä, ettei lapsi tiedä, mitä syö. Hän kertoo esimerkin kohtaamastaan neljävuotiaasta, joka oli tuumannut hänelle osuvasti, että ”Söishän niitä, kun tietäisi, mitä ne on.”
Monien lasten mieleen onkin raitasalaatti, jossa jokainen raaka-aine on erikseen tunnistettavana tuotteena. Lapsi voi valita halunsa mukaan tuttuja kasviksia ja vähitellen rohkaistua ottamaan viereisestä raidasta uutta ja tuntematonta kokeiltavaksi.
Kannattaa hyväksyä, että osa lapsista on nirsompia kuin toiset, Lyytikäinen kertoo. On tärkeää edetä lapsen ehdoilla ja antaa hänelle aikaa. Pitää kuitenkin tarjota kasviksia vaihtelevasti ja usein.
Lapsi kannattaa ottaa osalliseksi myös keittiön pieniin puuhiin silloin tällöin. Ideoina Lyytikäinen heittää esimerkiksi kasvislisukkeen tekemisen yhdessä lapsen kanssa tai pienien perunoiden ja juuresten pesemisen. Myös kauppareissulla on hyvä opin paikka lapselle, kun hän saa olla punnitsijana.
Henni Laitala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
