Peltojen fosforipäästöistäsaadaan pian uusia tuloksia
Fosforia huuhtoutuu vesistöihin etenkin tulvivilta pelloilta. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoSuomen ympäristökeskuksen Syken edustaja kertoi alustavia tuloksia jo viime viikolla MTK-Helsingin seminaarissa. Niiden mukaan vesistöihin huuhtoutuvasta fosforista pelloilta tulee 40 prosenttia, muilta maa-alueilta 43, haja-asutuksesta 7 sekä laskeumasta ja pistekuormituksesta 10 prosenttia.
MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola ilahtui tuloksista. Maatalouden osuudeksi on aiemmin arvioitu yli 60 prosenttia.
Syken eilen lähtettämän tiedotteen mukaan tulokset ovat kuitenkin vain yhden mallin alustavia tuloksia.
Kyseinen malli arvioi eräisiin vesiuomiin valuvaa fosforia.
Suoraan mereen valuva fosfori ei sisälly mallin antamiin lukuihin.
MTK-Helsingin seminaarin pääaihe oli ilmastonmuutos.
Ilmastonmuutos pidentää kasvukautta.
Sitä ei kuitenkaan pystytä hyödyntämään nykyisillä viljelylajikkeilla, koska alkukesän kuivuus pahenee, eikä syksyllä riitä valoa, MTT:n professori Pirjo Peltonen-Sainio sanoi.
Uusien ja syyskylvöisten lajikkeiden avulla Suomen maatalous voi kuitenkin hyötyä ilmaston lämpenemisestä, toisin kuin eteläinen Eurooppa.
Arvio innoitti kuulijoita kysymään, pitäisikö Suomessa alkaa raivata tosissaan uutta peltoa.
”Ei”, Peltonen-Sainio vastasi. Hänen mielestään satojen paraneminen antaa päinvastoin mahdollisuuden pienentää viljelyalaa: jättää huonoa peltoa viljelystä ja viljellä hyviä peltoja kestävää tehokkuutta lisäten.
Nykyisin viljelijöitä ohjataan liiaksi keskiarvoistavaan viljelyyn, professori moitti.
Pietola oli samaa mieltä. Hän muistutti, että hyvä sato sitoo ravinteita ja hiiltä.
Viljelijät ja metsänomistajat ovat hiilensidonnan ammattilaisia, Pietola korosti. Hänen mielestään ilmastopolitiikka ei kuitenkaan kohtele tuottajia oikeudenmukaisesti hiilinielujen laskennassa.
HEIKKI VUORELA
www.mtk.fi/liitot/uusimaa/
_yhdistykset/helsinki/
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
