Haapamäen yhteiskuivuriinlämpö tehdään nestekaasulla
KEURUU (MT)
”Yhtiön osakkaiden omat kuivurit olivat valtaosin 1970-luvulla rakennettuja, oli pakko tehdä jotakin”, Haapamäen Varsta Oy:n rahastonhoitaja Tommi Matomäki muistelee rakentamispäätöksen kypsyttelyä.
Kuivuri päätettiin sijoittaa kaupungin teollisuusalueelle. Rahoittajapankki piti sitä hyvänä asiana.
Sijoitusvaihtoehtoa mietittäessä otettiin huomioon kaukolämmön ja myös biokaasun saantimahdollisuus. Kaukolämpö tulisi Matomäen mukaan tolkuttoman kalliiksi liittymätehohinnoittelun takia.
Yhden megawatin tehoisessa uunissa palaa nestekaasu. Kaasusäiliö on vuokrattu, kaasuntoimittaja täyttää säiliön tarvittaessa.
”Öljyn ja nestekaasun megawattihinta olisi ollut ostettaessa lähes sama. Nestekaasu palaa kuitenkin puhtaasti ja paremmalla hyötysuhteella”, Matomäki ja yhtiön puheenjohtaja Niko Jokinen perustelevat polttoainevalintaa.
Kaasunpolton jäljiltä kattilaa ei tarvitse nuohota, miehet korostavat.
Viime syksynä kuivurissa kuivattiin 625 tonnia viljaa. Kaasulasku oli 10 500 euroa, sähköön meni 2 500 euroa.
Kaasua ja sähköä kului arvioitua vähemmän.
”Miljoona viljakiloa syksyssä on tavoite”, Matomäki sanoo. Osakkaiden viljan lisäksi kuivataan ulkopuolisten satoa. Viime syksynä kuivattiin kolmen tilan viljaa rahtina.
Vieraskuivaushinnoittelu pe-rustuu alkukosteuteen. Jokaisesta kuivurille tuotavasta erästä otetaan murskattu kosteusnäyte. Kosteus määritetään vielä ennen varastosiiloon siirtoa.
Enimmillään kuivurissa on ollut lähes 17 tonnia viljaa.
Kuivatustehoa riittää. Kosteuden poistuma on ollut parhaimmillaan neljä prosenttiyksikköä tunnissa.
Kun kaasupoltin käynnistyy, se kuuluu ja tuntuu jytinänä rakenteissa. Lämpöä tulee liikaakin esimerkiksi toimistohuoneeseen. Lähitulevaisuudessa toimiston ilmastointia parannetaan.
Vakiokuivuriin verrattuna Haapamäen kuivurissa on kolme ylimääräistä lämminilmakennostoa. Ne sulkeutuvat automaattisesti, kun viljan pinta laskee kuivauksen aikana.
Suuri kennomäärä nopeuttaa myös jäähdytystä. Vuorokaudessa kuivuu tarvittaessa kuusi erää.
Kuivurille ei nyt yhdelläkään osakkaalla ole kohtuuttoman pitkää matkaa. Kauimmaisin osakas viljelee peltojaan 27 kilometrin päässä.
Asfalttikenttä ympäröi kuivuria ja säästää märkänäkin syksynä mudassa möyrimiseltä.
Osakkaiden peltoala on noin 650 hehtaaria, siitä rehuviljalla on noin 300 hehtaaria.
Kullakin osakkaalla on nimetyt varastosiilonsa. Varastointi kuivurissa mahdollistaa tilojen välisen viljakaupan ja vähentää rahtaamista.
Varastotilaa on rajallisesti myös osakkaiden ulkopuoliselle viljalle.
Joskus tulevaisuudessa tontilla voi toimia myös rehutehdas. Nyt osakkaat keskittyvät kuivauksen kehittämiseen.
Kuusi miestä valvoo kuivurin toimintaa vuorollaan. Yksi kännykkä kiertää mieheltä miehelle, siitä saa aina ajantasaisen tiedon kuivaustilanteesta.
Automaattityhjennystä kuivurilla ei ole vielä käytetty. Ongelmia aiheuttanut logiikkaohjaus uusitaan tänä keväänä.
Kuivuri on rakennettu tasamaalle. Perustukset on valettu paikalla.
Läpiajettava kippauskuilu on Matomäen ja Jokisen mielestä erinomainen ratkaisu. Kärryyn tyhjennettäessä tuuli vie viljapölyn ulos. Jos traktori on oikein päin, pöly ei tule ohjaamoon.
Ennen rakentamista Haapamäen miehet kävivät tutustumassa kolmeen suomalaiseen yhteiskuivuriin. Omaansa he ovat saaneet esitellä jo kymmenille vieraille.
Suuria mokia suunnittelussa ja rakentamisessa ei ole paljastunut. Valaistuksen määrää ei voi liikaa korostaa, portaat on tehty turvallisiksi.
Kehittämisyhtiö Keulink kilpailutti urakat asiantuntevasti. Talkootyön osuus oli erittäin pieni, jokaisella osakkaalla on oman tilan hoidossa riittävästi tekemistä. Kuivuri maksoi 730 000 euroa.
”Lainat on maksettu vuonna 2030”, Matomäki ja Jokinen sanovat.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
