LUKENUT MIES Eräänä perjantai-iltana…

Vasemmistopoliitikko Esko Seppäsen pamfletin loppuratkaisu on tuttu. Eräänä perjantai-iltana pörssien sulkeuduttua Euroopan Keskuspankin EKP:n päättäjät kokoontuvat ja käynnistävät bittikoneen.

Ennustus on turvallinen. Koskaan maailmanhistoriassa ei lamaa ole onnistuttu selättämään leikkauksilla ja deflaatiolla.

Seppästä ei häiritse, että kadunmies ja presidentti Sauli Niinistö vilkuilevat samaan suuntaan.

Kokenut taloustoimittaja Seppänen tunnustaa, että kerran käynnistynyt inflaatio pysyy harvoin hallinnassa. Mutta EKP:n nykypolitiikka on rottakoe kriisisyyttömillä ihmisillä. Ennen pitkää yhteiskuntarauha järkkyy siellä sekä täällä.

Esko Seppänen on vasemmistopopulisti, joka tuntee Suomen, Euroopan ja maailman talouden niin hyvin kuin toimittaja voi. Perussuomalaiseen itseään toistavaan jankutukseen kyllästyneet löytävät hänessä profeettansa.

Toisaalta Seppänen käyttää termejä tahallisen epätarkasti. Hän puhuu koko ajan EU:n perustuslain rikkomisesta. Lukija siis viritetään odotuksiin, että kohta lainrikkojat viedään kahleissa oikeuden eteen, vaikka Seppänen tietysti välttää niin sanomasta. Eihän EU:lla mitään perustuslakia ole. Lissabonin sopimus vain, jota Euroopan johtajat tulkitsevat vähintään luovasti.

Koko ajan pitää olla tarkkana, milloin miehen kainalosta vilahtaa ketunhäntä. Kommunistitoveriensakaan täyttä luottamista hän ei politiikassa saavuttanut koskaan, vaikka sooloilevaa ääntenkerääjää siedettiin.

Vapaasti voi kuitenkin nautiskella Seppäsen kertomusta, miten markkinavalta velkaannutti ensin itsensä ja sitten systeemiä pelastamaan rientäneet valtiot. Pääkonnaksi rahankahmimisessa Euroopassakin hän nimeää amerikkalaisen Goldman Sachsin.

Tämä pankki auttoi ensin Kreikkaa väärentämään talouslukunsa. Nyt vanha Goldmanin mies on Kreikan pääministerinä. Goldmanilaisia ovat myös Italian valtionhoitaja Mario Monti ja EKP:n pääjohtaja Mario Draghi.

Avaruudessa pyörii niin käsittämätön määrä rahaa ja niiden takana niin monimutkaiset lonkerot, että Suomen ja EU.n poliitikkoja voi hyvin kutsua nukketeatteriksi. Seppänen kuvaa pelin paljon värikkäämmin kuin esimerkiksi pankinjohtaja Kari Nars omassa pamfletissaan.

PEKKA ALAROTU

Esko Seppänen: Emumunaus.

216 sivua. Into.

Avaa artikkelin PDF