Luvat haussa viljelyksiä vahingoittavien lintujen poistoon
Mitä aiemmin poikkeuslupaa hakee, sitä todennäköisimmin pääsee torjumaan vahinkoja heti ongelmien ilmaantuessa.
Muiden lajien munia ja poikasia syövät lajit, kuten varis ja harakka, taas aiheuttavat paikoitellen merkittävää haittaa muulle eläimistölle. Kuva: Markku VuorikariRiistalinnut ja rauhoittamattomat linnut, esimerkiksi sepelkyyhkyt ja räkättirastaat voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja viljelyksille.
Vahinkoja aiheuttavia riistalintuja tai rauhoittamattomia lintuja ei voi pyytää ilman poikkeuslupaa lintujen pesimäaikana, muistuttaa Suomen riistakeskus.
Lupaa lintujen pesimäajalle tulee hakea noin kaksi kuukautta ennen ennakoitavissa olevan tarpeen alkua, esimerkiksi mansikkasadon kypsymistä. Poikkeuslupa kannattaa hakea sähköisesti.
Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan, jos pyynnille ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua eikä pyynti vaikuta haitallisesti lajin suojelun tasoon.
Esimerkiksi rastaiden aiheuttamia vahinkoja on usein mahdollista estää verkoin ja pelottimin, jolloin poikkeusluvalle ei ole varsinaista tarvetta.
Muiden lajien munia ja poikasia syövät lajit, kuten varis ja harakka, taas aiheuttavat paikoitellen merkittävää haittaa muulle eläimistölle. Elinympäristöjen hoidolla voidaan kuitenkin parantaa esimerkiksi lintujen pesien ja poikasten selviytymisedellytyksiä.
Kun tekee ajoissa poikkeuslupahakemuksen, pääsee todennäköisimmin vahinkojen torjuntaan heti ongelmien ilmaantuessa. Hakemukset käsitellään pääsääntöisesti siinä järjestyksessä, kun ne on pantu vireille.
Päätösten laatiminen erilaisine selvityksineen vie aikaa, jolloin hakemusten käsittely saattaa ruuhkautua. Ennen poikkeusluvan täytäntöönpanoa on vielä pääsääntöisesti odotettava 30 vuorokauden mittainen valitusaika.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
