Kiinteistöverotuksen perusteet muuttuvat – viemäri ei enää nosta asunnon arvoa

Varustelun vaikutus verotusarvoihin poistuisi uudistuksessa, joten esimerkiksi vesijohto tai viemäri ei enää nostaisi kiinteistön arvoa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kiinteistöverotus mullistunee, vaikka hallitus päätti siirtää vuosia valmisteltua uudistusta kahdella vuodella eteenpäin eli seuraavalle hallitukselle. Palautteen perusteella uudistuksen läpivieminen olisikin ollut hallituspuolueille poliittinen itsemurha.

Uudistuksen piti tulla voimaan vuonna 2020 siten, että nykyinen hallitus olisi päättänyt tänä syksynä kiinteistöjen verotusarvojen uudistamisesta ja seuraava ensi syksynä uusista veroprosenteista.

Tietoteknisesti se olisikin ollut mahdollista mutta poliittisesti ei. Asuntojen hinta- ja aluekehityksen myötä kiinteistöjen verotusarvo olisi noussut isoilla alueilla, eikä puolueilta löytynyt halua ajaa uudistusta läpi ennen vaaleja.

Nyt molemmista asioista päätetään kerralla, ja uudistus tulee voimaan vuonna 2022.

Tavoitteena on saattaa tonttien ja rakennusten verotusarvot vastaamaan paremmin niiden todellisia arvoja. Pohjana olisivat Verohallinnon, Maanmittauslaitoksen (MML) ja Tilastokeskuksen rakennus- ja kauppatiedot Suomen 6 000 postinumeroalueelta. MML luo hinnoista hintavyöhykkeet, ja tiedot päivitetään vuosittain.

Rakennusten verotusarvo vastaisi alueen hintatasoa ja perustuisi rakentamiskustannuksiin, kokoon ja ikään. Maapohjan verotuksen pohjana olisivat MML:n laatimat hinta-aluekartat eli markkinahinnat ja käyttötarkoitus.

Verotusarvo olisi 70 prosenttia laskennallisesta arvosta.

Kiinteistöverolle tulisi uudet rajat, mutta kunnat päättäisivät jatkossakin veron tason. Verotuksen odotetaan kiristyvän pientaloissa ja kasvuseuduilla ja alenevan kerrostaloissa ja muuttotappiokunnissa.

Varustelun vaikutus verotusarvoihin poistuisi, joten esimerkiksi vesijohto tai viemäri ei enää nostaisi kiinteistön arvoa. Sen sijaan painoa saisivat esimerkiksi etäisyys pääteistä tai rannasta ja rakennusoikeuden määrä.

Omakotitaloissa laskettaisiin mukaan myös niin sanotut matalat neliöt ja muut epäviralliset tilat.

Jatkossa jokainen voisi myös itse tarkistaa oman kiinteistönsä ja hinta-alueensa tietoja netistä.

Valtiovarainministeriö perusteli hankkeen lykkäämistä kriittisellä lausuntoryöpyllä. Moni taho katsoi, että arvot ja prosentit pitäisi päättää kerralla ja ettei uudistuksen vaikutuksia kiinteistönomistajille ole arvioitu riittävästi.

MTK suhtautui lainmuutokseen kriittisesti, koska se kiristäisi vuoden 2020 jälkeen aloitettujen tuotantorakennusten sekä muun yrittämisen ja asumisen verotusta. MTK:n mielestä nykyinen kaavamainen arvostus on parempi kuin yksittäisistä kiinteistöistä johdetut hintakeskiarvot.

Omakotiliitto paheksui painotusta pientalojen suuntaan ja laittaisi veroon kahden prosentin katon kotitalouden tuloista.

Huojennuksia toivottiin myös museoille ja kirkoille, ja SAK esitti veronmaksua ennakonpidätyksen tai vasta kiinteistön myynnin yhteydessä.

Kiinteistöliitto esittää enintään 20 prosentin vuosikorotusta maapohjan arvonnousulle, ja pääekonomisti Jukka Kero muistuttaa verotuoton tuplaantuneen kymmenessä vuodessa kasvualueiden lisärakentamisen vuoksi.

Uudistus voi muuttua, jos hallituspohja muuttuu. Suomen Kiinteistöliitto esitti jo nyt kiinteistöveropohjan laajennusta ja esimerkiksi SDP väläyttelee maa- ja metsätalousmaan verottamista aika ajoin.

Lopputulokseen voi vaikuttaa myös vuoteen 2021 lykätty sote- ja maakunta-uudistus. Kiinteistöveroista puolet on määrä tilittää maakunnalle, ja jos hanke siirtyy, pitäisi maksumekanismi ehkä miettiä uudelleen.

Kiinteistöveroa maksaa 2,1 miljoonaa kotitaloutta, yritystä ja julkista toimijaa.

Lue myös:

Kaupunkien kerrostaloja odottavat vuodenvaihteessa muhkeat kiinteistöveron korotukset – veroa peritty vuosikausia liian vähän suojelusyistä