Tehtiin ihan tavallinen navetta
SOTKAMO (MT)
Ville Niskanen ehti harkita ja suunnitella uutta navettaansa viitisen vuotta, niistä kolme vuotta tiiviiseen tahtiin. Lopulta suunnitelma täsmentyi 60 lehmän pihatoksi, jossa on lypsyasema ja keskellä läpi ajettava ruokintapöytä apevaunulle.
”Tässä ei ole mitään hienoa tekniikkaa eikä erikoisuuksia”, Niskanen sanoo.
”Varsin järkevä ratkaisu kaikin puolin”, kuvaa projektipäällikkö Esa Heikkinen Pro Agria Kainuusta.
Hän on ehtinyt auttaa jo kymmeniä navetan rakentajia Maaseuturakentamisen koulutushanke Maran puitteissa.
Niskanen sanoo, että lypsyrobotti olisi toki ollut mukavampi ja vapauttanut tiukoista aikatauluista. Lypsyasema on kuitenkin monella tavalla helpompi valinta. Investointi on pienempi eikä pakota niin koviin tuottovaatimuksiin heti laajennuksen jälkeen.
Parsinavetasta pihattoon siirtyminen on jo kyllin kova stressi lehmille. Lypsyasemaan tottuminen lisää stressiä vähemmän kuin robotti.
Robottiratkaisussa siirtyvistä lehmistä olisi jouduttu poistamaan ehkä jopa puolet. Se olisi tiennyt melkoista investointipakkoa kaiken muun lisäksi.
Heikkinen vahvistaa, että uuteen navettaan siirryttäessä tuotos usein laskee, kun eläimet totuttelevat uuteen paikkaan.
Tärkeää on myös opettaa eläimet uuteen navettaan vähitellen. Pieni etujoukko voi rauhassa tutustua navettaan ja rauhoittaa sitten muutkin tulijat nopeammin.
Myös isäntäväellä kestää aikansa opetella uudet työtavat. Stressiä sekin lisää.
Niskanen toteaa, että lypsyaseman kanssa työrytmi sentään pysyy vakiona. On säännölliset aamu- ja iltanavetat, kuten ennenkin.
Uuden navetan rakennussuunnittelija oli rakennusmestari Raimo Saarelainen Pro Agria Pohjois-Karjalasta. Navetassa on lehmäpaikkoja 60. Eläinpaikkoja on yhteensä 120.
Jos lypsyasemasta myöhemmin luovutaan ja se korvataan robotilla, lehmien määrää voidaan nostaa 80:aan.
Toimistotila ja maitohuone on sijoitettu rakennuksen ulkokulmaan. Näin laajennus toisella samansuuruisella pihatolla olisi helppo sijoittaa päätyyn.
Uuden navetan pinta-ala on 1 366 neliötä. Kustannusarvio oli noin 750 000 euroa ja siinä pysytään. Näin lehmäpaikan hinnaksi tulee runsaat 12 000 euroa, kun kaikki kulut lasketaan mukaan.
Vanhaan navettaan jää varastotilaa ja ehkä myös appeen valmistus.
Heikkinen pitää investointia kohtuuhintaisena. Kainuun elykeskuksen tutkimuksessa vuosilta 2000–2006 parsipaikan hinnat vaihtelivat Kainuun eri kohteissa 8 000–18 000 eurossa.
Kalleimmissa oli jouduttu kalliisiin erikoisratkaisuihin. Halvimmissa kohteissa oli voitu hyödyntää paljon vanhoja rakenteita. Keskiarvo oli 11 500–12 000 euroa. Kustannukset ovat sen jälkeen nousseet.
Heikkinen tietää, että ministeriössä kustannuksista on saatu erilaisia lukuja. Hän arvelee, että niissä ei ole mukana aivan kaikkia kuluja, joita navetan laajentajalle syntyy. Keskiarvoissa on mukana myös peruskorjaus-laajennusten hinnat. Hintoja vertailtaessa pitää olla tarkkana mitä laskelmiin on sisällytetty.
Ville Niskanen on hoitanut navettatyöt tähän saakka vanhempiensa avustuksella. Morsian, Henna Kippo, tarttuu myös navettatöihin kun uusi pihatto valmistuu. Hennan kotona on lehmiä, joten navetta ei ole hänelle outo paikka.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
