Tuuli on kaikille ilmaista, mutta toisille bisnestä – Kristiinankaupungille tuulivoima tuo kymmenyksen kaikista verotuloista
Tuulivoima tuo kunnille parhaimmillaan mojovan kiinteistöveropotin. Vastustajiakin kuitenkin löytyy.
Kristiinankapungin kaupunginjohtaja Mila Segervallin mukaan kaupunki on tuulivoimalle hyvä kohde: ”Täällä tuulee paljon!" Kuva: Eija MansikkamäkiTuulivoimassa on meneillään miljardien eurojen investointibuumi, ja se tarkoittaa muutoksia myös kuntatalouteen. Suomeen on suunnitteilla yli 4 000 maatuulivoimalaa ja lähes 400 merituulivoimalaa – kaikki länsirannikolle.
Suurin yksittäinen kohdekunta on Kristiinankaupunki. Kuntaan tulivat ensimmäiset voimalat jo 2000-luvun alussa. Nuo pienet myllyt on jo purettu, ja kunnassa on nyt 34 voimalan tuulivoimapuisto Metsälässä ja yksi voimala Karhusaaressa.
Luvat on myönnetty jo peräti 96 uudelle voimalalle. Rakenteilla ovat ensi vuonna valmistuvat kahdeksan ja 31 voimalan puisto. Seuraavat valmistuvat vuosina 2024–2025.
Miksi juuri tänne?
”Täällä tuulee paljon! Prosessi on kestänyt kauan, ja maanomistajat, valtuutetut ja kuntalaiset suhtautuvat tuulivoimaan myönteisesti”, kaupunginjohtaja Mila Segervall sanoo.
”Maanomistajat elävät maasta. Täällä on paljon metsää, ja koska aina ollaan aina eletty lähellä luontoa, uusiutuva energia kiinnostaa. Tietenkin maanomistajat saavat rahaa vuokratessaan maata. Olen myös kuullut, että moni on iloinen, kun saa hyviä teitä sinne metsään.”
Sen sijaan hanke saada kuntaan merituulivoimala on jakanut kuntalaisia. Se nousi esiin kuntavaalien alla.
”Se on erittäin polttava kysymys. Ihmiset ovat olleet suoraan sanottuna aika törkeitä ja ilkeitä.”
Osa haluaa lisää verotuloja, osa karsastaa yleisesti tuulivoimaloiden maisemahaittaa, välkevaloa, ilmakaapeleita ja vaikutuksia läheiseen Natura-alueeseen.
Uusilla on kokoa: kun vanhat maatuulivoimalat kohoavat 100–200 metriin ja ovat teholtaan muutamia megawatteja, merituulivoimaloilla on korkeutta 300 metriä ja tehoa jopa 15 megawattia.
Kunnan saaman kiinteistöveron määrä riippuu investoinnin koosta, mutta potti on jo nyt mojova: tuulimyllyt jauhavat Kristiinankaupungin kassaan tänä vuonna 665 000 euroa eli neljänneksen kiinteistöveroista ja kymmenesosan kaikista veroista.
Kiinteistöveroa tulee myllyjen maapohjasta, tolpasta ja turbiinista, tänä vuonna 20 000 euroa per voimala. Uusista kertyy enemmän, joten potti paisuu.
Kaupunki ei kuitenkaan laske investointejaan tuulen varaan. Vaikka osa nykyisistäkin luvista on ollut voimassa vuosia, voimaloita ei vielä näy.
Kymmenen suurinta tuulivoiman ja kiinteistöveron kuntaa ovat Kalajoki, Raahe, Närpiö, Pyhäjoki, Ii, Simo, Pori, Kristiinankaupunki, Suomussalmi ja Tornio.
Tuulen paisuttama kassa tulisi tarpeeseen, sillä sitä nakertavat yhä isommat menot: muuttotappiokunnan väki vanhenee ja tarvitsee palveluita.
Vielä isompi mörkö on hallituksen sote-uudistus, joka haukkaa lähivuosina kaupungin 43 miljoonan euron budjetista yli puolet. Uusille hyvinvointialueille lähtee toki myös tehtäviä, mutta palveluiden rapautuminen huolestuttaa.
”Meillä oli suuri huoli, että palvelut eivät pysy lähellä, kun rahat vähenevät. Vaasaan on sadan kilometrin matka, emmekä halua ihmisten ajavan Kasitietä edestakaisin.”
Niinpä Kristiinankaupunki ulkoisti 30 prosenttia sote-palveluistaan Selkämeren Terveyteen. Tämän vuoden alussa aloittaneessa yrityksessä ovat mukana myös Pihlajalinna ja Vaasan sairaanhoitopiiri. Sopimus on 15-vuotinen.
Pohjanmaan kunnat ovat valmistelleet myös vapaaehtoista hyvinvointialuetta hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksen rinnalla. Se aloittaa ensi vuoden alussa. Alue laskuttaa kuntia palveluistaan, kun taas hallituksen aikoma sote-uudistus siirtää kunnilta valtiolle myös rahat.
Kristiinankaupunki on vaatinut muiden kuntien kanssa, että hallitus arvioisi ulkoistusten vaikutuksia ja kuulisi kuntia sen sijaan, että aikoo vain kylmästi mitätöidä sopimukset.
”Ei näitä saa kieltää. Kunnat ostavat palveluita muutenkin yksityisiltä. Tämä on toimiva malli. Hoivatarve kasvaa ja kaikki muutkin sopimukset siirtyvät uudessa sotessa. Miksei tämäkin?” Segervall kysyy.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
