Lentoliikenteen biopolttoaineiden yleistymistä jarruttaa kallis hinta – Finnair odottaa saatavuuden paranevan muutaman vuoden kuluttua

Kasvava lentoliikenne aiheuttaa tällä hetkellä noin 3–5 prosenttia maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä. Kuva: Kari Salonen

Uusiutuvat polttoaineet tekevät tuloaan lentoliikenteeseen. Siirtyminen niihin tapahtuu kuitenkin harmillisen hitaasti. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö Icao arvioi, että vuonna 2020 vaihtoehtoisilla polttoaineilla on mahdollista pienentää lentoliikenteen päästöjä 1,3 prosenttia.

Kasvava lentoliikenne aiheuttaa tällä hetkellä noin 3–5 prosenttia maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä.

Ilmailuala kuluttaa fossiilista kerosiinia noin 300 miljoonaa tonnia vuodessa. Biokerosiinia on tähän mennessä käytetty maailmalla korkeintaan joitakin kymmeniä tuhansia tonneja. Näin arvioi Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen kehitysjohtaja Andreas Teir.

Neste on ainoa uusiutuvan lentopolttoaineen valmistaja Euroopassa. Nesteen Porvoon jalostamon valmistama biokerosiini tulee markkinoille tänä vuonna. Teirin mukaan tavoitteena on valmistaa vuosittain 400 000 tonnia uusiutuvaa lentopolttoainetta vuodesta 2022 lähtien. Se edellyttää, että myös Singaporen jalostamolle suunniteltu laajennus toteutuu.

Biokerosiini valmistetaan jätteistä ja tähteistä, kuten käytetystä paistorasvasta. Biopolttoaineelle on viisi kaupalliseen käyttöön hyväksyttyä valmistusmenetelmää, joista Nesteen käyttämä Hefa-teknologia eli vetykäsitellyt rasvahapot on johtava.

Nykyisen tuotestandardin mukaan biokerosiiniin on sekoitettava vähintään 50 prosenttia fossiilista lentopolttoainetta.

Käyttämällä uusiutuvaa kerosiinia voidaan Teirin mukaan saavuttaa jopa 80 prosentin hiilidioksidipäästövähennys fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna.

Kymmenet lentoyhtiöt ovat tehneet testilentoja biokerosiinilla. Finnair on tehnyt niitä kolme. Lufthansa lensi vuonna 2011 yli tuhat kaupallista bio­lentoa Saksassa.

Joillakin lentokentillä biokerosiinia sekoitetaan hieman kaikkeen kerosiiniin. Vuonna 2016 Nesteen uusiutuvaa lentopolttoainetta oli tarjolla Oslon lentokentällä, jossa sitä käyttivät lentoyhtiöt KLM, Lufthansa ja SAS.

Fossiilisen kerosiinin hinta lähentelee 700 euroa tonnilta. Teirin mukaan uusiutuvan kerosiinin hinta on noin 3–4-kertainen.

Finnair odottaa biokerosiinin saatavuuden paranevan muutaman vuoden kuluttua, sillä useampikin valmistaja on ilmoittanut investoivansa tuotantoon.

Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki kertoo, että yhtiön tietojen mukaan tällä hetkellä vain yksi toimittaja valmistaa jatkuvasti lentobiopolttoainetta Kaliforniassa, jossa sen valmistaminen on tuettua.

Finnairin kyselyn mukaan 94 prosenttia suomalaisista haluaa vähentää lentoliikenteen päästöjä. Enemmistö vastaajista piti sopivana alle 5–20 euron lisämaksua lentolippuun yhdensuuntaisesta Euroopan lennosta. Joka viides oli valmis maksamaan sitäkin enemmän.

Ihamäen mukaan kuluttajien maksuhalukkuus ei kuitenkaan vielä kata biopolttoaineen ja tavanomaisen kerosiinin hintaeroa.

”Ensi vuonna tuomme markkinoille palvelun, jossa matkustajat voivat lentäessään valita biopolttoaineisiin sijoittamisen avulla päästöjen vähentämisen tai hiilinielujen tukemisen.”

Norja on edelläkävijä lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä. Maa velvoittaa ilmailualaa käyttämään lentopolttoaineessa 0,5 prosenttia biopolttoainetta. Teirin mukaan edelläkävijöitä tarvitaan, sillä EU:n lainsäädännön tuki ilmailualan kestävälle kasvulle ei vaikuta riittävältä.

Ihamäki arvelee, etteivät biopolttoaineet tule koskaan ratkaisemaan koko ilmailualan päästöjä, sillä kestävästi tuotettua biokerosiinia ei ole saatavilla lentoliikenteen edellyttämiä määriä.

”Jätettä ja muuta bioraaka-ainetta ei synny riittävästi kestävällä tavalla. Sähkökoneet voivat pidemmällä aikavälillä tarjota yhden vaihtoehdon.”

Finnair vähentää päästöjään investoimalla uuteen kalustoon, vähentämällä koneen painoa, lentämällä mahdollisimman suoria reittejä, ottamalla käyttöön energiatehokkaita lento-ohjelmistoja, opastamalla kuluttajia energiatehokkaaseen matkustamiseen, vähentämällä muovin käyttöä ja lisäämällä kierrätystä. Lisäksi lentoyhtiöt ostavat pian päästövähennyksiä Corsia-sopimuksen puitteissa erilaisista hankkeista.

"Esimerkkinä mainittakoon, että uudet A350-koneemme säästävät polttoainetta noin 25 prosenttia aiempiin koneisiin verrattuna, mikä merkitsee samalla hiilidioksidipäästöjen vähenemistä neljänneksellä", kertoo Ihamäki.