Eurokriisiä ratkotaanpainamalla seteleitä
Kreikka pumppaa lisää rahaa markkinoille – lähes tyhjästä.
Kreikalla on hyväksytty hätäohjelma, jonka puitteissa se voi myydä omille pankeilleen velkakirjojaan, jotka eivät kelpaisi muille tai edes EKP:lle.
Maan oma keskuspankki voi antaa niitä vastaan kuitenkin rahaa, jonka pankit taas luovuttavat valtiolle maksuna velkakirjoista. Kreikka voi näin maksaa velkojaan EKP:lle ja välttää konkurssin.
Lehtitietojen mukaan EKP on juuri nostanut summaa, jolla Kreikan keskuspankki voi ostaa lainapapereita, sillä seuraava velkaerä EKP:lle erääntyy ensi viikolla.
OP-Pohjolan pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan tilanne ei ole aivan näin yksioikoinen. EKP, EU ja IMF hyväksyvät Kreikan hätäapuohjelmia, joihin rahaa tulee ulkopuolelta.
”Rahaa painamalla Kreikka ei ole näitä velkojaan maksamassa.”
Kysymys on viime kädessä pankkien rahoituksen turvaamisesta.
”Setelien painamista” on harjoittanut myös EKP itse, kun se teki viime ja tänä vuonna pitkäaikaisia rahoitusoperaatioita eli lotrausta ja jätti vetämättä ostosummaa vastaavan summan pois markkinoilta. Tavallisesti EKP on kerännyt vastaavat rahat talletuksina.
Käytännössä liikkeellä olevien setelien määrä siis kasva, vaan keskuspankin talletuksina olevan perusrahan määrä.
Kaiken kaikkiaan Euroopan taloustilanne jatkuu Heiskasen mukaan vaisuna ja odottavana kohti syksyä ja EKP:n seuraavaa kokousta syyskuussa.
”Ilmassa on kysymys siitä, mitä uusia operaatioita EKP tekee ja ovatko ne setelinpainamisen luonteisia toimia. EKP on tehnyt sitä ja tekee todennäköisesti lisää.”
Yksi konkreettinen toimi voi olla Espanjan valtion lainojen ostaminen jälkimarkkinoilta.
Suomalaisia liikuttaisi esimerkiksi se, alkavatko lyhyt- ja pitkäaikaiset rahoitusmekanismit ostaa Espanjan lainoja. Suomi on takaamassa niiden varoja.
Suomessa ”setelien painamiseen” otti kesällä kantaa presidentti Sauli Niinistö, joka arvioi setelirahoituksen lisäämisen pian ainoaksi mahdollisuudeksi. Myös Etlan entinen toimitusjohtaja Sixten Korkman arveli löysemmän rahapolitiikan helpottavan hetken, mutta ei ratkaisevan kriisiä.
Entinen pääministeri Matti Vanhanen piti hänkin MT:ssä viime viikolla setelirahoitusta huonona ratkaisuna kriisiin.
Yhdysvalloissa vastaavilla toimilla on nähty olevan myönteistä vaikkakin lyhytaikaista vaikutusta talouskehitykseen, OP-Pohjolan Heiskanen sanoo. Inflaation vaikutus tulee viiveellä, arviolta viiden vuoden kuluessa, hän arvioi.
Kreikka ei Heiskasen arvion mukaan irtaudu eurosta tänä tai ensi vuonna. Seurausvaikutukset riippuisivat tilanteesta ja muun muassa alttiudesta yleiseen hermoiluun.
Viiden vuoden kuluttua vakaassa taloustilanteessa tilanne olisi erilainen kuin nykyisissä kriittisissä oloissa.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
