Rktl: Uusia velvoitteita rakennetuille joille
Rakennettujen jokien nykyiset kalatalousvelvoitteet eivät riittävästi korvaa rakentamisen aiheuttamia kalastomenetyksiä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) toteaa.
Esimerkiksi Kemi-, Ii- ja Oulujokien uusien velvoitteiden pitäisi olla moninkertaisia nykyisiin nähden.
Perämeren rakennettujen jokien kalatalousvelvoitteet pitäisi lohen osalta 5–7-kertaistaa. Meritaimenvelvoitteet pitäisi 3–4-kertaistaa ja vaellussiikavelvoitteet lähes kaksinkertaistaa.
Rktl:n mielestä kalojen istuttaminen on vain yksi keino menetysten korvaamiseksi. Kalakantojen hoidon painopiste pitäisi siirtää istutuksista luonnonpoikastuotantoa tukeviin toimiin ja vaelluskalakantojen palauttamiseen.
Velvoitteiden taloudellinen arvo on olennaista, Rktl katsoo. Tästä syystä uusia velvoitteita tulee arvioida tapauskohtaisesti.
Rakennettujen jokien kalatalousvelvoitteiden muuttaminen on perusteltua, koska olot ovat muuttuneet velvoitteiden määräämisajoista. Nyt on uutta tietoa vaelluskalojen lisääntymisestä, istukkaiden säilymisestä, istutusten kannattavuudesta ja kalakantojen monimuotoisuudesta.
Rakennettujen jokivesien laajamittaiset kunnostukset ja vesiensuojelutoimet ovat muuttaneet kalojen elinoloja.
Rktl on arvioinnissaan ottanut huomioon Itämeren luonnonlohikantojen elpymisen sekä tiedot istukkaiden huonosta selviämisestä pyyntikokoisiksi.
Nykyisiä velvoitteita vuosikymmeniä sitten määrättäessä arvioitiin yhden lohen luonnonpoikasen korvaamiseen tarvittavan 1,6 istutuspoikasta. Nykytiedon perusteella niitä tarvitaan 2,5–3.
Uudet arviot Kemi- ja Iijoen lohen ja meritaimenen menetetystä poikastuotannosta perustuvat jokien tuotantoalojen tarkasteluihin sekä uuteen tutkimustietoon Tornionjoen vaelluspoikastuotannosta ja -tavoitteista.
Luonnontilaisen Oulujoen pinta-alaan suhteutettu vaelluspoikastuotanto arvioitiin muita Perämeren lohijokia suuremmaksi muun muassa suotuisien virtaamaolojen ansiosta.
Vaellussiian arviot Rktl teki merkintätutkimusten ja saalistietojen perusteella.
Selvityksessä Rktl arvioi voimalaitosrakentamisen haittoja myös Pielisjoelle ja Kymijoelle.
Selvitys oli osa kansallisen kalatiestrategian toimeenpanoa. Se oli yksi maa- ja metsätalousministeriön Rktl:lle antama tulostavoite.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
