Uudellemaalle suurin nettomenojen lisäys sotesta

Palo- ja pelastustoimi menoineen siirtyvät sote-uudistuksen myötä maakuntien järjestettäviksi palveluiksi. Kuva: Jaana Kankaanpää

Maan hallituksen valmistelema sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus nostaa kaikkien 18 maakunnan nettorahoitustarvetta, jotta ne selviäisivät niille kunnilta siirrettävistä sosiaali- ja terveydenhoidon sekä pelastustoimen tehtävistään. Kuntien talouden sopeutustarve siirtyy maakunnille.

Kunnallisalan kehittämissäätiö teetti selvityksen kuntatalouteen perehtyneellä Perlacon Oy:llä. Tuoreessa laskelmassa on arvioitu tulojen ja menojen muutos ja maakuntien sopeutumistarpeen muutos vuoteen 2030 mennessä.

Kun maakunnille siirretään tehtäviä kunnilta, eniten maakuntien menot kasvavat asukasta kohden – yllätys, yllätys – Uudellamaalla. Nettorahoitustarve lisääntyy 564 euroa asukasta kohden vuoteen 2030 mennessä. Alhaisin rahoitustarpeen lisäys on Keski-Suomella, 237 euroa asukasta kohden. Lapissa lisärahoitusta arvioidaan tarvittavan vuoteen 20130 mennessä 470 euroa lisää asukasta kohti.

"Uudenmaan yli 75-vuotiaiden ja yli 85-vuotiaiden väestönosa kasvaa maakunnista eniten. Väestö ikääntyy nyt keskimäärin kehyskunnissa, kun se on jo ikääntynyt haja-asutusalueilla. Ikääntymisen hyökyaalto tulee nyt kehyskuntiin ja maakuntaa hoitaa sen maksamisen", arvioi laskelman laadintaan osallistunut Perlacon Oy:n osakas, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä.

Nettorahoitustarve kertoo, kuinka paljon sosiaali-, terveys ja pelastuspuolella pitäisi säästää, kun näiden palveluiden järjestäminen ja kustantaminen siirtyvät kunnilta 18 maakunnalle.

Perlacon Oy:n laatimassa laskennassa on otettu huomioon sote-nettomenojen ja palo- ja pelastustoimen nettomenojen siirto maakunnille sekä näitä vastaavien tulojen kehitysarvio. Laskennan pohjana on Tilastokeskuksen tekemä väestöennuste. Laskennan pohjalukuna käytetään ministeriöiden vuoden 2016 tasolle arvioimiaa maaakuntakohtaisia tuloja ja menoja.

Suomalaisväestön ikääntyminen aiheuttaa sote-menojen kasvua, ja hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on hidastaa tätä menojen lisäystä. Säästötavoite on arvioitu kolmeksi miljardiksi euroksi.

Laesterä arvioi sote- jaa maakuntauudistuksen osaltaan myös sementoivan nykyisen kuntarakenteen:

"Olen sitä mieltä, että kuntarakenne pysyy tämän uudistuksen seurauksena nykyisellään", Laesterä arvioi.

Kun sosiaali- ja terveysmenot eivät kasvata enää kuntien menoja, liitospaineet häviävät. Myöskään valtion porkkanarahoja ei enää ole tarjolla. Pakkoliitokset korkeimman hallinto-oikeuden antaman Rääkkylä-päätöksen jälkeen ovat epätodennäköisiä. Valtio oli edellyttänyt Rääkkylän ja Kiteen pakkoliitosta. Kho edellytti, että Rääkkylää koskevassa kuntajakoselvityksessä olisi pitänyt ottaa huomioon sote-uudistuksen vaikutukset – joka on vaikeaa.

Näillä näkymin maakuntien sote-menojen rahoitus tulee valtion budjetista. Valtio pystyy jakamaan myös harkinnanvaraista tukea maakunnille. Lisätuki yhdelle on kuitenkin muilta maakunnilta pois.