Hyvin- vai huonostivointia?
Kolumni: Satu LEhtonen
Onko eläimellä tunteet? Voiko niitä mitata ja vaikuttavatko ne hyvinvointiin?
Tällaisia asioita pohdittiin eläinsuojeluasiamiehen järjestämässä eläinten hyvinvointiseminaarissa Helsingissä viime viikon tiistaina.
Brittiprofessori Mike Mendl totesi, että eläinten tunteiden tulkinta on vaikeaa. Eläimiä ei pidä inhimillistää — ei voida sanoa, että ne kokevat esimerkiksi rakkautta, kateutta tai turhautumista.
Lisäksi inhimillisetkin tunteet ovat hyvin kulttuurisidonnaisia. Suomen kielessä on käytössä sana vahingoniloinen, samoin saksassa, mutta englannin kielessä vastaavaa ei Mendlin mukaan tunneta. Toinen meistä outo esimerkki on japanin sana age-otori: se tarkoittaa, että henkilö kokee itsensä hiustenleikkuun jälkeen rumemmaksi kuin ennen sitä. Eipä ole suomessa sanaa moiselle.
Vaikka emme voi tietää, mitä eläimen päässä liikkuu, niiden tunteita voi tutkijoiden mukaan tulkita käyttäytymisen ja fysiologisten muutosten, kuten stressihormonien avulla. Näin saadaan tietoa hyvinvointiin vaikuttavista asioista.
Suomessa uuden eläinsuojelulain valmistelun pohjaksi on otettu eläinten mahdollisuus olennaisten käyttäytymistarpeidensa tyydyttämiseen.
Tutkijat määrittelevät olennaisen käyttäytymistarpeen siten, että se on välttämätön eläimen normaalin kehittymisen sekä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
Jos eläin ei pääse tyydyttämään käyttäytymistarvettaan, se turhautuu tai stressaantuu ja sille saattaa tulla terveysongelmia.
Tuotantoeläinten neuvottelukunta on määritellyt, mitkä käyttäytymistarpeet ovat olennaisia tuotantoeläimille.
Esimerkiksi emakolla on voimakas pesänrakennustarve. Lopputuloksella ei ole väliä eli pesässä ei välttämättä tarvitse olla kuin muutama korsi ristissä. Pääasia on, että eläimellä on mahdollisuus rakennuspuuhaan.
Neuvottelukunnan mukaan kaikilla eläimillä on voimakas liikunnan tarve. Lehmällä se patoutuu tutkimusten mukaan jo, jos eläin on vuorokauden ajan kytkettynä.
Myös kehonhoito kuuluu perustarpeisiin. Lehmän pitää pystyä nuolemaan ja rapsuttamaan itseään. Toisen lehmän nuoleminen vahvistaa sosiaalisia suhteita ja ylläpitää lauman hierarkiaa.
Eläimellä on myös vanha tarve vetäytyä omaan rauhaansa poikimaan.
Kun nautojen olennaisia käyttäytymistarpeita miettii, näyttää selvältä, että ne toteutuvat helpommin pihatossa kuin parsinavetassa.
Navettamuoto ei toki ratkaise kaikkea. Jos pihatossa ei ole riittävästi tilaa, arka lehmä ei pääse väistämään ylempänä arvoasteikossa olevaa, ja sen elämä on pelkkää pelkoa. Ei uskalla syödä eikä liikkua.
Hyvässä parsinavetassa eläin voi varmasti paremmin kuin huonossa pihatossa.
Sekin on varmaa, että hoitajan osaaminen ja asenne on navettamuotoa ratkaisevampi.
Mutta silti — hyvässä pihatossa hyvinvointia on ainakin mahdollisuus toteuttaa parsinavettaa paremmin.
Eläinsuojelulain valmistelun yhteydessä on noussut esille ajatus parsinavetoiden kieltämisestä.
Niin äkkijyrkkään toimintaan ei ole tarvetta.
MTK:n maaseutunuorten puheenjohtaja Heikki Salomaa kiteytti asian eläinten hyvinvointiseminaarissa hyvin: Parsinavettoja ei tarvitse kieltää, sillä markkinat ajavat ne alas joka tapauksessa.
Tällä hetkellä noin 70 prosentilla maitotiloista on parsinavetta ja noin puolet lehmistä asuu niissä. 2030 parsinavetoita on viitisen prosenttia ja niissä vain muutama prosentti lehmistä, Salomaa visioi.
Kun kustannus- ja tehokkuuspaine tekevät ajan mittaan tehtävänsä, tarvitseeko asiaa kiirehtiä kiellon avulla?
Maitotilat ovat tällä hetkellä taloudellisesti tiukilla. Parhaiten pärjäävät ne, joilla ei ole lainataakkaa niskassa. Pitäisikö heidätkin nyt ajaa velkaloukkuun pakottamalla isoon investointiin? Tai pakottaa luopumaan ammatistaan, kun investointimahdollisuuksia ei ole? Työttömiä ei tähän maahan tarvita yhtään lisää.
Kiellosta puhuminen myös syyllistää ne tuottajat, jotka tekevät parsinavetoissaan parhaansa eläintensä eteen. Yhtäkkiä he saavatkin kuulla toimineensa vuosikymmenet väärin, vaikka ovat tehneet kaiken niin kuin on neuvottu ja yleisesti hyväksi nähty.
Antaa ajan ja markkinoiden hoitaa asia.
Pitäisikö
velattomatkin
nyt ajaa velkaloukkuun
pakottamalla
isoon
investointiin?
satu.lehtonen@mt1.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
