Toiveita leijuu Pariisin ilmassa
Professori Markku Ollikainen suhtautuu toiveikkaasti siihen, että Kööpenhaminan epäonnistuminen ei toistu joulun alla Pariisissa vaan jonkinlainen sitova ilmastosopimus syntyy.
Noin 50 maata on antanut tähän mennessä maakohtaiset sitoumukset. Määrä on ruvennut kasvamaan vasta viime kuukausina.
EU, Kiina, Yhdysvallat, Japani, Kanada ja Intia ovat antaneet omat suunnitelmansa. Ne ovat suuria hiilidioksidipäästöjen aiheuttajia.
"Myös Venäjä on sitoutunut, vaikka se ei koko maailman päästöjä tarkastellen ole kovin iso", professori lisää.
Mukaan pitäisi vielä saada kymmenkunta isoa kehittyvää maata kuten Brasilia, Etelä-
Afrikka ja Saudi-Arabia.
"Silloin mukana olisi yli 70 prosenttia maapallon väestöstä, mikä riittäisi noin 30 prosentin päästövähennykseen."
Sitoumukset eivät kuitenkaan vielä riitä kumoamaan maapallon ilmaston lämpiämistä kahdella asteella, mitä pidetään vaarallisena rajana muun muassa napajäätiköiden lopullisen sulamisen vuoksi.
Pariisin kokouksessa ratkaisevaksi muodostuu, kyetäänkö sopimaan keinoista, joilla ensi vuosikymmenen alusta alkaen todella vähennetään päästöjä (MT 20.7.).
Toinen ongelma on mahdollisen ilmastosopimuksen sitovuus.
"On jo tiedossa, ettei Yhdysvallat tule ratifioimaan koko sopimusta eikä Kiinakaan. Nyt haetaan riittävän joustavaa muotoa, että on osia, joita ratifioidaan, ja osia ei."
Jos minkäänlaista sitovuutta ei saada aikaan, kehitysmaiden katkeruus vauraita maita kohtaan vain kasvaa.
Huolestuttavaa on asiakirjan paisuminen, koska se vaikeuttaa köyhien maiden sitoutumista.
Niistä monissa ilmastonmuutos tuntuu jo nyt ruuantuotannossa ja taloudessa.
"On paljon maita, joille sopeutuminen on ihan arkipäivää, mutta kehitysmaille iso asia on tietenkin vihreä ilmastorahasto."
Sopimuksen syntymistä edistää asiaan sitoutuneiden maiden määrän lisäksi ennen kaikkea tietenkin se, että ilmastonmuutoksen hillintä nähdään kansallisesti järkeväksi.
Ollikainen nostaa hattua Ranskalle ja Isolle-Britannialle. Ne sekä yrittävät saada aikaan kansainvälisen sopimuksen että osoittavat omilla toimillaan, että konkreettisia keinoja on löydettävissä.
Ranska on vähentänyt määrätietoisesti muovijätteitä ja päättänyt suitsia myös ruokahävikkiä. Pariisi on itsessään esimerkki suurkaupungista, jossa kärsitään huonosta ilmanlaadusta ja etenkin kesähelteistä.
Kaijaleena Runsten
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
