SOK ei tähyile Pietaria pidemmälle itään
SOK:n strategiaa muuttavat lisäarvon tuottaminen ja palvelukäsitteen vahvistaminen. Elintarvikkeissa halutaan entistä jalostetumpia, korkeamman lisäarvon tuotteita. ”Kestomuutos on, että asiakkaat arvostavat sitä, että elämää helpottavia vaihtoehtoja on tarjolla”, sanoo Kuisma Niemelä. Markku Ojala Kuva: Viestilehtien arkistoSOK on päättänyt Venäjällä jäädä Pietariin, kertoo SOK:n hallituksen puheenjohtaja, pääjohtaja Kuisma Niemelä.
”Suomalaisuudella on arvonsa. Pietarissa tunnetaan Suomea ja arvostetaan Suomea”, Niemielä sanoo.
SOK avaa loppuvuonna vielä kaksi Prismaa Pietariin. Viidestoista, 7 600 neliömetrin kokoinen hypermarket avattiin elokuun lopussa kaupungin lounaisosaan. Pidemmällä tähtäyksellä Prismoja tulee Pietarin alueelle 30, eli nyt ollaan puolivälissä.
Tänä vuonna on myös avattu yksi uusi Prisma Tallinnaan.
S-ryhmän Baltian ja Pietarin päivittäistavarakaupan myynti kasvoi tammi–kesäkuussa 29,6 prosenttia 247 miljoonaan euroon. Koko S-ryhmän päivittäistavarakaupan myynti kasvoi 4,5 prosenttia ja oli 3 404,5 miljoonaa euroa.
Baltian maat kasvavat nyt EU:n talouksista nopeimmin. Vaikka Venäjällä kasvu on taittunut, tälle vuodelle ennustetaan neljän prosentin kansantuotteen kasvua. Sisäinen rakennemuutos vahvistaa reilua tusinaa isoa kaupunkiseutua.
Venäläismatkailijoita palvellaan myös rajan tällä puolen. Lappeenrannan Prismassa kokeillaan käteisen ruplan vastaanottamista.
Suomen talouden tilanne näyttää Niemelästä nyt varsin haastavalta.
”Meillä on pitkä kuluttajien ostovoiman ja kaupan positiivinen kehitys, 20 vuotta. Viime vuonna oltiin tilanteessa, jossa kaupan volyymi ei kasvanut, nyt mennään vähän alenevilla volyymeilla. Se haastaa meitä parantamaan tekemisiämme.”
Loppuvuonna Niemelä arvelee myyntimäärien edelleen alentuvan. ”Jos lasku ei ainakaan jyrkkenisi, se olisi hyvä juttu.”
Julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaaminen syö ostovoimaa. Ihmiset harkitsevat ja säästävät.
Maan hallitus julkaisi viime viikolla rakennepoliittisen ohjelman. Siinä muun muassa luvataan purkaa kaavoitukseen liittyviä kaupan kilpailun esteitä ja vähentää kilpailua rajoittavaa vähittäiskaupan sääntelyä.
Niemelä löyhentäisi sääntelyä vähittäiskaupassa.
Paljon puhuttu kilpailulain uudistus ei Niemelän mukaan vaikuta lähtökohtaisesti SOK:n strategiaan tai esimerkiksi ruuan hankintaan, jos viranomainen ei siihen puutu.
”Haluamme toimia hyvin avoimesti. Sellaiselle toimijalle lainsäädäntö ei ole ongelma.”
SOK myi vuodenvaihteessa Hankkija-Maataloudesta 60 prosenttia tanskalaiselle DLA-konsernille.
Maatalouskaupassa on Niemelän mukaan trendinä kasvu. Tilakoot kasvavat, joten entistä isommat, kansainvälisemmät toimijat palvelevat entistä isompia asiakkuuksia.
Niemelän mukaan alan tasainen markkinanäkymä tarkoittaa, että kasvu vaatii entistä isomman markkina-alueen.
”Hankkija-Maatalouden uusi omistaja pystyy voimakkaammin kansainvälistymään.”
S-ryhmässä maatalouskauppaa harjoittavat Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, Suur-Seudun Osuuskauppa ja Kymen Seudun Osuuskauppa. Hankkija-Maatalouden myötä S-ryhmästä lähti noin 50 maatalouskaupan toimipaikkaa. Jäljellä on 18 Agrimarketia ja Multasormea.
Ryhmää myllertää myös S-pankin ja Tapiola Pankin fuusio. Uusi S-pankki syntyy ensi vuoden alussa.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
