Suomessa on EU:n puhtaimmat pohjavedet
BRYSSEL (MT)
EU-komission lokakuussa julkistaman raportin mukaan pohjavesien nitraattipitoisuus on Suomessa EU-maiden alhaisin.
Pitoisuudet ovat myös laskeneet edelliseen, vuosia 2004–2007 käsitelleeseen raporttiin verrattuna.
Vuosina 2008–2011 korkeimmat pohjavesien nitraattipitoisuudet mitattiin Maltalla ja Saksassa.
Makeiden pintavesien nitraattipitoisuudet ovat Suomessa matalimmat Ruotsin jälkeen. Pintavesistä nitraatteja mitattiin eniten Maltalla, Belgiassa ja Britanniassa.
Yleisesti vesistöjen nitraattipitoisuudet ovat EU-maissa laskeneet edelliseen selvitykseen verrattuna. Tutkimusjaksolla nautojen, sikojen ja lampaiden määrä laski ja siipikarjan määrä pysyi EU:ssa vakaana.
Kemiallisten lannoitteiden kulutus on edelleen vähentynyt.
Vesistöjen yleisessä rehevöitymisessä Suomi sijoittuu unionimaiden keskiarvon paremmalle puolelle. Erilaisista tutkimusmenetelmistä johtuen vertailu on kuitenkin vaikeaa.
Raportin mukaan hieman alle puolet Suomen järvi- ja jokivesistä on rehevöityneitä. Tilanne on pysynyt ennallaan edelliseen raporttiin verrattuna.
Rannikkovesien tila on sen sijaan heikentynyt edelliseen selvitykseen verrattuna. Niistä rehevöityneitä oli 71 prosenttia.
Kesäkuussa 2013 EU-komissiolla oli nitraattidirektiivin osalta vireillä kymmenen rikkomusmenettelyä kahdeksaa jäsenmaata vastaan. Suomea vastaan menettelyä ei ollut vireillä.
Suurin osa rikkomuksista koski sitä, etteivät jäsenmaat olleet määritelleet riittävän tarkasti nitraattiherkkiä alueita. Ongelmia oli myös lannoitteiden käytössä ja lannan levityksen kieltoaikojen lyhyydessä sekä riittämättömässä lannan varastointikapasiteetissa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
