Pyhäjoen kunnanjohtaja Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta: "Venäläistä laitostoimittajaa ei säikähdetty, vaikka ehkä jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt"
Kunnanjohtajan mukaan ydinvoimalahanke on kasvattanut Pyhäjoen kunnallis- ja kiinteistöverotuottoja huomattavasti.
Matti Sorosen mukaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeen Venäjä-kytköksiä liioitellaan. "Tämä on suomalainen hanke, joka noudattaa suomalaista lainsäädäntöä." Kuva: Kai TirkkonenPyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen uskoo, että Fennovoiman ydinvoimalahanke Hanhikivenniemellä etenee tavalla tai toisella.
"Perusfundamentit pysyvät – sähkön kysyntä, sähkön hintafutuuri, ilmastonmuutos ja huoltovarmuus", Soronen luettelee.
Hän myöntää kuitenkin, että nyt ollaan vaikeiden moraalisten ja eettisten kysymysten äärellä.
"Emme kuntana harjoita ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta tuomitsemme Venäjän toimet Ukrainassa. Omistajien ja valtioneuvoston asia on päättää, mitä Hanhikivenniemellä tapahtuu."
"Miltä kuulostaa, jos auton keula kääntyy kohti itää", Fennovoiman silloinen toimitusjohtaja Juha Nurmi kysyi Soroselta vuoden 2012–2013 vaihteessa. Taustalla oli Japanin Fukushimassa sattunut ydinonnettomuus 2011 ja saksalaisen E.Onin vetäytyminen hankkeesta 2012. Uudeksi laitostoimittajaksi oli tulossa venäläinen Rosatom.
Miksipä ei laitostoimittaja voisi olla venäläinenkin, Rosatomilla on toimiva ja hyväksi havaittu laitostyyppi, Soronen kertoo tuumineensa. Toki kuntalaisten reaktio mietitytti.
"Minusta laitostoimittajan vaihtuminen ei kuitenkaan herättänyt erityisiä tuntemuksia", hän toteaa.
Vuonna 2014 Venäjä miehitti Krimin niemimaan.
"Venäläistä laitostoimittajaa ei säikähdetty, vaikka ehkä jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt", Soronen sanoo nyt.
"Tuntuu niin käsittämättömältä, että siviilejä pommitetaan. Raakaa touhua", hän kuvailee viime viikkojen tuntojaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Moni MT:n haastattelema kuntalainen toivoo, että laitostoimittaja vielä vaihtuisi.
"Ei se ole niin yksinkertaista, että häädetään venäläiset ulos hankkeesta", Soronen muistuttaa. Fennovoima on tilannut ydinvoimalan Raos Project Oy:ltä avaimet käteen -periaatteella. Raos Project on Rosatomin tytäryhtiö.
Ydinvoimalahankkeella on merkittävä vaikutus Pyhäjoen, seutukunnan ja koko Pohjois-Suomen elinvoimaan.
Soronen kertoo, että viime vuonna kunnallisverotuotto kasvoi 8,8 prosenttia edellisvuodesta ja kiinteistöverotuotto 50 prosenttia. Hanhikivenniemellä on rakennettu jo 100 000 neliömetriä tukirakennuksia ydinvoimalaa varten.
"Kymmenen vuotta on kynnetty ja kylvetty, nyt alkaa näkyä jo oraita", Soronen kuvailee.
"Täyteen satoon on vielä pitkä matka", hän jatkaa agraarisia vertauskuviaan.
Ydinvoimalan rakentamislupaa odotettiin tälle vuodelle. Sen saaminen on jo viivästynyt useita vuosia. Yksi syy viiveeseen on ollut se, että Säteilyturvakeskus Stuk on vaatinut Fennovoimalta lisäselvityksiä.
"Stukin vaatimusten ylittäminen on kova juttu Fennovoiman kaltaiselle start-up-yritykselle, kun se on kova juttu Fortumille ja TVO:llekin."
Hänen mukaansa tärkeintä on, että turvallisuudesta ei tingitä.
Viiveet ovat olleet yrityksille hankalia, mutta Sorosen mukaan paikallisten yritysten kannalta on kenties jopa parempi, että rakentamislupaa ei ollut saatu ennen sodan syttymistä. Monen yrityksen sopimusehdoissa on rakentamisluvan saaminen.
"Yritykset olisivat ottaneet enemmän riskejä ja aloittaneet hankkeita, jos lupa jo olisi."
Vaikka Soronen ei hankkeen kaatumiseen uskokaan, hän vakuuttaa, että kunta jatkaa omaa elämäänsä, kävi miten kävi.
"Pyhäjoen kunta on ollut olemassa 1600-luvulta asti. Kunta kyllä pärjää, kysymys on kansallisesta energiapolitiikasta."
Lue myös:
Elinkeinoministeri Lintilä ei esittelisi Fennovoiman ydinvoimalan rakentamislupaa tässä tilanteessa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
