Työmarkkinajärjestöt erimielisiä perhevapaamallista: Korkeastikoulutettujen Akava ja työnantajajärjestöt vastustavat – Ministeri Pekonen: Hallitus viime kädessä päättää

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Hallitus on perhevapaauudistuksen suuntaviivoista yksimielinen, mutta uudistusta valmistelevassa työryhmässä mukana olevat työmarkkinajärjestöt eivät ole.

Tämän myönsi myös sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) esitellessään mallia keskiviikkona medialle.

Pekosen mukaan hallitus ottaa viime kädessä ohjat käsiin, jos järjestöissä ei sopua löydy.

"Lienee rehellistä todeta, että yksimielisyyttä ei tässäkään vaiheessa ole saavutettu. Kolmikantaisessa työryhmässä valmistelua edelleen jatketaan ja haetaan yksityiskohtiin ratkaisuja, mutta kyllä kai meillä edelleen Suomessa hallitus lopulta päättää, miten edetään ja minkälainen lakipaketti viedään eduskunnalle hyväksyttäväksi", Pekonen sanoi.

Työnantajajärjestöt ovat olleet noin 1+7+7-pohjamallia vastaan, koska ne pitävät sitä liian kalliina ja vastustavat myös negatiivisia työllisyysvaikutuksia, joita mallilla on arvioitu olevan.

Tänään myös korkeastikoulutettujen työntekijöiden Akava ilmoitti olevansa malliin tyytymätön. Akavan mukaan uudistus tulee lisäämään kustannuksia sekä palkansaajille että työnantajille ilman merkittäviä hyötyjä työllisyydelle ja tasa-arvolle.

"Raskaus- ja perhevapaasyrjintä pitää poistaa työmarkkinoilta. Tällä on iso merkitys työllisyyteen ja tasa-arvoon", sanoo Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko.

Hänen mielestään resursseja pitää siirtää kotihoidontuesta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kotihoidontuki säilyy nykymuotoisena.

Uudistuksen kustannusten hintahaarukka on Pekosen mukaan kymmenistä miljoonista euroista noin sataan miljoonaan euroon. Kustannukset nousevat, kun vanhempien päivärahakaudet pitenevät. Päivärahat rahoitetaan sairausvakuutusmaksulla, joka nousee karkeasti arvioiden 0,15 prosenttiyksikköä.

Viikot ovat kuusipäiväisiä sairausvakuutuksen viikkokäsitteessä.

Pekosen mukaan on vaikea arvioida, kuinka paljon isät käyttävät omia perhevapaajaksojaan tulevaisuudessa. Suurin hinta syntyy siitä, että molemmat vanhemmat käyttävät kaikki heille kiintiöidyt vanhempainpäivärahajaksot ja minimi on siinä, että päivärahapäivien käyttö ei lisäänny.

Alustavien arvioiden mukaan pohjamallin työllisyysvaikutus olisi negatiivinen nollasta viiteentuhanteen henkeen. Työryhmän puheenjohtaja Liisa Siika-aho STM:stä arvioi todellisuuden asettuvan johonkin haarukan puoliväliin.

"Tämä ei ole työllisyyshanke, vaan tällä on tarkoitus lisätä tasa-arvoa perheessä ja työelämässä", painottaa Pekonen.

Hänen mukaansa myös uudistuksen vaikutuksia työllisyyteen on vaikea arvioida, koska kukaan ei osaa ennustaa, kuinka paljon toinen vanhemmista lopulta käyttää vanhempainvapaata ja toisaalta, kuinka nopeasti toinen vanhempi palaa takaisin työelämään.

"Esimerkiksi Ruotsissa vanhempainvapaalla työstään olevat lasketaan työllisiin ja Suomessa ei", Pekonen valotti laskentatapojen eroja.

Perheen päivärahapäivien määrä on kasvamassa 11,5 kuukaudesta 14 kuukauteen. Molemmat vanhemmat saisivat yhtä suuren kiintiön, joka olisi 164 päivärahapäivää.

Omasta kiintiöstä voisi luovuttaa toiselle vanhemmalle 69 päivää. Kummallakin vanhemmalla olisi siis suurin piirtein seitsemän kuukauden (6,6 kuukautta) kiintiöt, joista kumpikin voi halutessaan luovuttaa toiselle noin kolme kuukautta, valaisee Siika-aho.

Vaikka isä luovuttaisi kolme kuukautta kiintiöstään äidille, hänelle jäisi noin neljä kuukautta eli vapaa lisääntyisi vajaalla kahdella kuukaudella nykyisestä.

Pekosen mukaan kiintiöitä voidaan jatkossa vielä kasvattaa, jos malli toimii.

"Nyt, kun tämä malli saadaan vietyä maaliin, tähän on helppo jatkossa lisätä kiintiöitä, lisätä päiviä."

Perhevapaauudistuksen yksi tavoite on ollut, että isät alkaisivat käyttää enemmän vanhempainvapaita. Pekosen mukaan tällä hetkellä 25 prosenttia isistä ei käytä vapaita lainkaan, mutta kyselyiden mukaan 80 prosenttia isistä voisi käyttää vapaita enemmän.

"Tutkimukset osoittavat, että mitä enemmän isille on kiintiöityjä vapaajaksoja, sitä enemmän isät niitä käyttävät."

Raskaana olevalle vanhemmalle tulisi lisäksi noin kuukauden päivärahajakso ennen vanhempainrahan alkua. Joustavuus lisääntyisi nykyisestä, ja vanhemmat voisivat pitää vapaat halutessaan useassa pätkässä.

Nykyisin äidin äitiysvapaa on noin 4,2 kuukautta ja isälle on tarjolla 2,2 kuukauden isyysvapaa. Lisäksi on kuuden kuukauden vanhempainvapaa, josta vanhemmat voivat sopia keskenään.