Häkkäseltä tiukka viesti Venäjän uhasta: Vaarallisin vaihe edessä – käymme kilpajuoksua aikaa vastaan

Huomattava joukko maita liittyi tänään mukaan aloitteeseen, jossa Nato-maat tukevat Ukrainaa aseostoilla Yhdysvalloista, kertoi puolustusministeri Antti Häkkänen. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa.  

Huomattava joukko maita liittyi Naton puolustusministerikokouksessa mukaan aloitteeseen, jossa Nato-maat tukevat Ukrainaa aseostoilla Yhdysvalloista, kertoi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) Brysselissä keskiviikkona.

Hän ei nimennyt maita vaan sanoi, että nämä ilmoittelevat asiasta itse.

Myös Suomi kertoi keskiviikkona osallistuvansa PURL-hankkeeseen. Hankkeessa Yhdysvallat toimittaa Ukrainalle aseet, jotka Eurooppa maksaa.

Häkkäsen mukaan Ukrainan tukemiselle on löydettävä ensi vuodelle kestävä ratkaisu, sillä maksuvastuu Ukrainan tukemisesta siirtyy nyt Yhdysvalloista Eurooppaan. Tämä on ollut Yhdysvaltain yksi ehto Ukrainan tuen jatkamiselle.

”Se on ikävä asia eurooppalaisille, mutta välttämätöntä hoitaa.”

Ilman amerikkalaisia asejärjestelmiä Ukraina alkaa kärsiä massiivisia tappioita.

”Tukijamailta pitäisi saada 60 miljardia yhteensä kasaan. Perinteisesti puolet on tullut Amerikasta, puolet Euroopasta. Jatkossa eurooppalaisten pitää pystyä itse kattamaan koko paketti.

Häkkäsen mukaan asiassa tarvitaan EU-tason ratkaisuja ja kaikkien eurooppalaisten maiden on kannettava vastuunsa. Hänen mukaansa ei voi olla niin, että vain Ukrainaa jo valmiiksi paljon tukeneet maat kantavat kortensa kekoon.

”Ei voi olla niin, että kuukausittain paketti kerrallaan raavitaan käytäviltä kasaan sieltä täältä rahaa, vaan tarvitaan pitkäjänteisemmät näkymät.”

Häkkänen sanoi myös, että Euroopalla on kiire vahvistaa puolustustaan. Hänen mukaansa Venäjä modernisoi asevoimiaan voimakkaasti ja pystyy kasvattamaan asevoimiaan samalla, kun käy sotaa.

”Ukrainan sodan jälkeen alkaa Naton kannalta vaarallinen vaihe. Meillä alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan.”

Häkkäsen mukaan Naton kesällä sovittu viiden prosentin puolustusmenotavoite pitää saada kasaan viimeistään vuoteen 2035 mennessä, mutta mieluummin jo etunojassa eikä jättää loppupäähän.

”Länsi voi vaikuttaa Venäjän uhan määrään. Mitä vahvemmaksi Nato tulee, sitä vähemmän uhkaa Venäjä Natolle muodostaa.”

Hänen mukaansa pääosa maista onkin lähtenyt hyvin liikkeelle ja suorituskykypaketteja on viety kehitysohjelmiin.

”Tämä on nyt lähdössä oikeaan suuntaan, ja etulinjan maana voi seurata tyytyväisenä.”

Häkkänen nosti esille, että EU:n puolelta on tärkeää saada rahoitusta asiaan. Hänestä nyt on myös tärkeää, että EU:n hyvät ideat konkretisoituvat nyt konkreettiseksi toiminnaksi.

”Nyt on kysymys, että miten nämä EU- ja Nato-hankkeet laitetaan yhteen niin, että kansalliset puolustuksen erityispiirteet huomioidaan. Tämä on se ydinkysymys, ettei tuhlata turhaa ruutia, byrokratiaa ja rahaa.

Häkkänen sanoi suhtautuvansa huolestuneena tietoihin, joiden mukaan EU:n alun perin itärajan maille tarkoitettu droonimuuri olisi nyt laajentumassa koko Euroopan mantereelle. Syy tähän ovat olleet erityisesti eteläisen Euroopan jäsenmaiden vaatimukset, ettei niitä tule sivuuttaa droonimuurin suunnittelussa.

”Kaikkienhan pitäisi ymmärtää, että Venäjän uhka on suurimmillaan Venäjän rajamailla”, hän sanoi. Siksi EU:n niukat resurssit tulisi kohdistaa ennen kaikkea Suomen kaltaisiin rajamaihin.

Häkkänen myös totesi, että monet maat puhuvat mielellään rauhasta, mutta ainoa tapa päästä rauhaan on antaa Ukrainalle tukea ja heikentää Venäjää.

”Jos tätä linjaa ei ole tukemassa, niin ei ole rauhaa edistämässä.”