Emma Kari: Ilmastotoimista ei koidu lisäkustannuksia tiloille, vaan jopa tuloja hiilipörssin kautta – liikenteen päästövähennykset tulevat kalliiksi

Emma Kari lupaa Marinin hallitusohjelman mukaisesti, ettei maataloutta kuormiteta lisäkustannuksilla, ja jos sellaisia ilmastotoimista tulee, ne korvataan täysin. Kuva: Sari Gustafsson

Hallitus on sopinut ilmastotoimien tehostamisesta niin kutsutulla taakanjakosektorilla eli muun muassa maankäytössä, liikenteessä ja asumisessa. Suomen on määrä puolittaa kyseiset päästöt vuoteen 2030 mennessä ja tavoitella hiilineutraaliutta 2035.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) lupaa Marinin hallitusohjelman mukaisesti, ettei maataloutta kuormiteta lisäkustannuksilla, ja jos sellaisia ilmastotoimista tulee, ne korvataan täysin.

"Tavoitteena on nimenomaan luoda maatalouteen uusia tulonlähteitä, kuten hiilipörssi", Kari sanoi perjantaina ympäristöministeriön tiedotustilaisuudessa Helsingissä, jossa esiteltiin täydennettyä Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan (Kaisu) suunnitelmaa. Sen toimilla on tarkoitus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 5,7 miljoonaa tonnia.

Päästöjen vähentäminen ei ole halpaa päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Tilaisuudessa esitettiin arvio, että liikenteessä päästövähennystoimet voivat maksaa jopa satoja euroja per hiilidioksiditonni. Sen sijaan turvemailla tehtävillä ilmastotoimilla olisi hintaa joitakin kymmeniä euroja per tonni. Vaatimus toimiin tulee EU:sta.

Hiilimarkkinoiden syntymistä edistetään pilottihankkeiden avulla jo kuluvan vuoden aikana. Hankkeissa markkinaehtoiset toimijat etsivät keinoja, joilla vapaaehtoisen kompensoinnin kautta tulevilla tuloilla voidaan jouduttaa ilmastotoimia esimerkiksi turvepelloilla, käytöstä poistetuilla turvesoilla, metsissä tai uusilla teknisillä hiilensidonnan ratkaisuilla.

Näin maanviljelijä, metsänomistaja tai teknologiayritys voivat saada ilmastotoimistaan tienestiä.

”Maankäyttösektorin ilmastotoimiin on hyvä kanavoida myös yksityistä rahaa. Se kannustaa maanviljelijöitä ja metsänomistajia ilmastotoimiin ja voi luoda edellytyksiä uusille ansaintamahdollisuuksille. Pidän tärkeänä, että asiaa edistetään myös julkisen vallan toimin”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa.

Tavoitteena on myös kehittää kotimaista hiilikauppaa ja luoda sille selkeät pelisäännöt, jotta hiilensidonta on lisäistä ja pysyvää.

Karin mukaan ilmastotoimet maa- ja metsätaloudessa voivat vahvistaa elinkeinojen kannattavuutta. Esimerkiksi biokaasun tuotantoon investoivilla tiloilla on edellytykset selvitä paremmin maailmaa vavisuttavista kriiseistä, joiden myötä fossiilisten polttoaineiden käytön alasajolle on yhä vahvemmat perusteet.

Biokaasun tuotannon ohella tarkoituksena on lisätä muun muassa luomu- ja peltometsäviljelyä, pienentää ruokahävikkiä sekä laatia kansallinen ilmastoruokaohjelma. Konkreettisia ilmastotoimia ovat myös kosteikkoviljely, pellonraivauksen rajoittaminen, ilmastoystävällinen rehu ja metsitys.

Mahdollisista tukirahojen lisäyksistä maankäytön ilmastotoimille ei ole vielä päätetty. Karin mukaan tavoitteena on, että osa toimista toteutetaan yksityisellä rahalla hiilipörssin kautta.

Valtiolle kustannuksia syntyy ainakin kuntien päästövähennysten toteuttamisesta.

Erillinen Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (Misu) on tarkoitus saada valmiiksi kesäkuussa.

Lue lisää:

"Hiilipörssi nytkähtää nyt eteenpäin ja maatalousyrittäjä voi saada palkkaa ilmastonmuutoksen vastaisista toimistaan" – valtiota tarvitaan pelisääntöjen luojaksi, ympäristövaliokunnan Kosonen sanoo

Kotitalouksien ilmastotoimia tuetaan valtion takausmallilla ilmastoystävällisiin investointeihin, kuten maalämpöön tai puhtaisiin ajoneuvoihin. Ihmisiä voidaan tukea polttoaineiden hintojen noustessa voimakkaasti. Kunnat tai alueet velvoitetaan laatimaan ilmastosuunnitelmat.Julkisissa hankinnoissa suositaan kotimaista ja vähähiilistä.Maatalouden päästövähennysten kasvattaminen ei lisää viljelyn kustannuksia, vaan kasvattaa maatalouden kannattavuutta. Biokaasun tuotantoa kasvatetaan 4 terawattituntiin vuodessa. Suomeen luodaan luotettavat hiilensidonnan markkinat. Esimerkkejä, minkä suuruisia päästövähennyksiä eri toiminnoista odotetaan vuoteen 2030 mennessä (miljoonaa tonnia hiilidioksidia): liikenne 1,3, maatalous 0,6, rakennusten erillislämmitys 0,7, työkoneet 0,5, kuntien toimet 0,2, kuluttajien toimet 0,2, F-kaasut 0,3.