Valtion budjettiesityksen velkakatto paukkuu ‒ lapsiperheiden ja kotitalouksien helpotukset tarkoittavat, ettei 6,3 miljardin lisävelka riitä
Hallitusviisikko neuvottelee parhaillaan, miten inflaation ja kallistuneen energian aiheuttamat kustannukset voitaisiin hyvittää kotitalouksille ja etenkin lapsiperheille. Lasku näyttäisi siirtyvän valtion kasvavaksi alijäämäksi.
Hallitusviisikko pui pääministeri Sanna Marinin (oik.) johdolla valtion ensi vuoden talousarviota Säätytalolla Helsingissä. Valtiovarainministeri Annika Saarikon (vas.) lähes 80 miljardin euron esitys on neuvottelujen pohjana. Kuva: Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kansliaValtiovarainministeriön budjettiehdotukseen kirjaama 6,3 miljardia euroa uutta valtionlainaa ei tule riittämään. Velanoton piti pienentyä vuodelle 2022 budjetoidusta noin 2,5 miljardia euroa.
Alijäämä paisuu, koska nyt budjettiin soviteltava sähkön arvonlisäveron kaavailtu tilapäinen alennus, kunnille korvattavat päivähoitomaksuluokkiin tulevat huojennukset ja muun muassa työmatkavähennysten noston jatkaminen myös ensi vuodelle maksaa lisää.
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) johdolla valtiovarainministeriössä tehdyn budjetti esityksen katto paukkuu Säätytalon riihen käsittelyssä.
MT:n hallituslähteiden mukaan lisälaskua Venäjän aloittaman sodan jälkiseurauksia markkinoilla ei aiota vyöryttää kansalaisten maksettavaksi kokonaan. Valtio ottaa osansa ostovoimaa heikentävästä iskusta, joka näkyy niin ruokalaskussa kuin sähkölaskussakin.
Hallitusviisikko ministeriöineen pyrkii saamaan budjetin uusine menolisäyksineen valmiiksi keskiviikon ja torstain aikana. Hallitus palasi Säätytalolle keskiviikkona kello 13 tauon jälkeen. Johtoviisikko jatkaa parhaillaan neuvotteluja.
Hallituslähteiden mukaan ostovoimaa ylläpitävää tietynlaisen perhepaketin tarpeesta SDP ja keskusta olevan yhtä mieltä.
Päätöksiä suuntaan tai toiseen ei oltu vielä keskiviikkona alkuiltapäivästä saavutettu. Yksituumaisuuskaan ei välttämättä riitä, sillä toimet edellyttävät lainsäädännöllisiä kiemuroita ja -muutoksia.
Energian hinnan kompensoinnin lisäksi keskusta on esittänyt joulukuussa maksettavaa ylimääräisträ lapsilisää kaikille lapsille. STT:n tietojen mukaan korotus olisi myös toteutettavissa niin, ettei se vaikuttaisi toimeentulotukeen.
Päivähoitomaksujen mahdollinen alennus tukisi sekin lapsiperheitä. Päivähoitomaksut kerätään kunnissa, mutta valtio asettaa maksuluokat. Kunnat voivat niistä poiketa perheiden eduksi. Maksut peritään perheiden tulotason mukaan.
Alimmillaan maksut ovat nolla euroa, kun tulot ovat minimiluokkaa. Valtio korvaa mahdolliset alennukset kunnille.
Työmatkavähennykseen kuluvana vuonna tulluitta korotusta esitetään jatkettavaksi myös ensi vuonna. Tämä oli mukana myös valtiovarainministeriön pohjaesityksessä.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on tuonut keskusteluun sähkön arvonlisäveron tilapäisen alentamisen nykyisestä 24 prosentista joko 10 prosenttiin tai 14 prosenttiin.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) korostaa myös EU:n laajuisia toimia energian hintojen alentamiseksi. Teema oli esillä tiistaina Marinin keskustellessa EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.
Ostovoima-perhepaketin hintahaitari voi olla luokkaa 200‒300 miljoonaa euroa. Jonkin verran pelivaraa kevään budjettikehyksiin jätettiin budjettiriiheen, mutta budjetin alijääm näyttää esityksestä nousevan. Lisäksi ensi vuoden lisäbudjetteihin pitää myös varautua.
Lue aiheesta lisää: Taklaako valtio väijyvän ruoka- ja energiakriisin budjetissa? Maataloudelle voi tulla jopa puolen miljardin euron ylimääräinen kustannusrasite, MTK:n Marttila varoittaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


