UUTISTAUSTA Kolmas kerta toden sanoo

Onko läntisen Euroopan mailla oikeutta puolustaa itseään ohjusten muodostamaa uhkaa vastaan, jos se teknisesti on mahdollista?

Tämä on kysymys, jota Saksassa tiistaina virkavalansa vannonut Angela Merkelin kolmas hallitus joutuu pohtimaan vielä moneen kertaan. Eikä pähkäily enää riitä, nyt on tehtävä päätöksiä.

Venäjä on tehnyt kantansa selväksi: sen mielestä lännellä ei tällaista oikeutta ole. Siksi se joko on sijoittanut tai uhkaa sijoittaa hyökkäysohjuksia niin kauas länteen kuin mahdollista. Kyse on ensi-iskun aseeksi sopivista ohjuksista, joiden kantama on 500 kilometriä ja jotka voidaan varustaa ydinkärjellä.

Venäjän asevoimat harjoitteli ydinasein tehtävää iskua Puolan pääkaupunkia vastaan toissa vuonna pidetyssä ensimmäisessä Zapad-sotaharjoituksessa. Ilmeisesti Varsovan tuhoaminen onnistui hyvin, koska harjoitusta ei ollut tarpeen uusia tänä syksynä pidetyssä, aiempaa massiivisemmassa Zapad-harjoituksessa.

Saksan hallituksen rakentaminen kahden puolueen suuren koalition varaan kesti kolme kuukautta. Neuvottelujen tuloksena syntynyt hallitusohjelma on yli 180 sivun mittainen. Sen ulko- ja Eurooppa-poliittinen osa sisältää kolmisenkymmentä sivua.

Vaaleissa heikosti menestynyt SPD sai ohjelmaan läpi suhteellisen paljon omia vaatimuksia ilmoitettuaan, että se alistaa neuvottelutuloksen jäsenäänestykseen. Ohjelma läpäisi äänestyksen kirkkaasti.

Kolmannet vaalit voitettuaan Angela Merkel nousee samaan sodan jälkeisen ajan kristillisdemokraattisten valtiomiesten joukkoon kuin Konrad Adenauer ja Helmut Kohl.

Merkelin toinen kanslerikausi hupeni lähes kokonaan eurooppalaisen talous- ja finanssikriisin parissa. Nyt on taloudessa nokka saatu nousuun ja hän voi keskittyä kysymyksiin, joista muodostuu hänen poliittinen perintönsä. Samalla hän joutuu pohtimaan, jaksaako yrittää voittoa vielä seuraavissakin vaaleissa.

Ulkoministerin paikalle nousee neljän vuoden tauon jälkeen kokenut sosialidemokraatti Frank-Walter Steinmeier. Hänen edeltäjänsä, liberaalien Quido Westerwelle ei tehtävässä onnistunut – Saksan asioita hyvin tuntevan tarkkailijan mukaan Westerwelle oli Saksan heikoin ulkoministeri sitten Joachim von Ribbentroppin.

Steinmeier peräänkuuluttaa uutta ja luovaa ajattelua ulkopolitiikassa ja tuo kokeneen tekijän Christoph Bertramin ulkoministeriöön sitä edistämään.

Sisäpolitiikassa uuden hallituksen kiireisin tehtävä liittyy energialainsäädännön uudistamiseen.

Kun maa viime vaalikaudella teki dramaattisen päätöksen luopua ydinvoimasta ja siirtyä mahdollisimman nopeasti uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen, lasku on ollut kova. Tuottajille edullisen syöttötariffin vuoksi saksalaiset kotitaloudet maksavat sähköstä Euroopan toiseksi korkeinta hintaa. Teollisuudelle sähköä myydään halvemmalla.

Koko valtava paketti on annettu SPD:n puheenjohtajan, varakansleri Sigmar Gabrielin haltuun. Sitä varten hänen alaisuuteensa on koottu talous- ja energia-asiat yhdistävä superministeriö.

Venäjän suhteiden osalta Saksan uusi hallitus aloittaa työnsä vaikeissa oloissa. Maaliskuussa 2012 virkaan valittu liittopresidentti Joachim Gauck, poliittisesti sitoutumaton evankelinen pastori ja ihmisoikeusaktivisti, ei ole vielä kertaakaan vieraillut Venäjällä. Pari viikkoa sitten hän ilmoitti, ettei myöskään aio osallistua Sotšin talviolympialaisten avajaisiin, koska Venäjän ihmisoikeustilanne ei ole tyydyttävä. Miten tätä ”jääkautta” lähdetään sulattamaan, sitä ei tällä hetkellä tiedä kukaan.

Elämme myrskyistä aikaa, eikä mikään viittaa siihen, että asiat olisivat pikaisesti paranemassa, sanoi ulkoministeri Steinmeier virkaanastujaispuheessaan.

Hän ei tietenkään tarkoittanut, että kun Venäjä siirtelee ohjuksiaan, se samalla uhkaa Eurooppaa ydinsodalla. Kyse on poliittisesta painostuksesta. Oli erikoista havaita, kuinka hyvin Suomen puolustusministeri ”ymmärsi Venäjää”, kun ennenaikaisesti vuotanut tieto ohjusten uudesta sijoittelusta tuli julki.

Avaa artikkelin PDF