Hallitus puristaa sote-sopua – uusi lakiesitys ehkä jo tänään

Helpottuuko hoito eli toteutuuko yhden luukun periaate sosiaali- ja terveyspalveluissa, jää nähtäväksi. Hallitus joutuu supistamaan sosiaalipalveluiden siirtämistä pois viranomaisilta. Kuva: Pekka Fali

Hallituksessa on käyty viimeisiä vääntöjä sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) valinnanvapauslaista tällä viikolla. MT:n tietojen mukaan poliittista sovun odotetaan syntyvän tänään tai huomenna.

Hallituksen piti muuttaa keväällä tekemäänsä valinnanvapausesitystä, koska kesäkuussa perustuslakivaliokunta piti sitä perustuslain vastaisena. Syynä oli se, että sosiaalipalvelut ovat pitkälti viranomaistoimintaa, eikä niitä voida antaa yksityisten toimijoiden hoidettaviksi ilman erityisiä perusteluja.

MT:n tietojen mukaan uudesta lakiluonnoksesta onkin karsittu sosiaalitoimen osuus minimiin, joten sote-uudistus on pikemminkin te- eli terveysuudistus.

Sosiaalipalveluihin jää tiettävästi mahdollisuus käyttää palveluiden hankinnassa asiakasseteleitä. Ihminen voisi ostaa palveluita myös yksityisiltä toimijoilta, mutta ei omin päin, vaan tarpeen ja mahdollisuuden harkitsisi maakunta aina erikseen.

Kuinka saumattomasti ihminen saa palveluita, jäänee sote-keskuksen luovuuden ja palveluohjauksen varaan. Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli helpottaa hoidon saantia ja madaltaa rajoja sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä, sillä moni tarvitsee molempia.

Muutetun lakiesityksen synnytyksen kalkkiviivoilla keskeisiä ovat niin sanotut reformiministerit eli perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.), sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) ja sisäministeri Paula Risikko (kok.).

Perustuslakivaliokunta edellytti myös maakunnan palveluiden yhtiöittämisvelvoitteen poistamista uudesta lakiluonnoksesta. Yksityisille toimijoille tämä oli pettymys, sillä ne toivoivat maakunnan tulevan palveluiden hankinnan ja verotuksen suhteen samalle viivalle yksityisten osakeyhtiöiden kanssa.

Yksityiset toimijat ovat lisäksi toivoneet uuteen lakiluonnokseen asiakkaille mahdollisuutta vaihtaa palveluntuottajaa useammin kuin kerran vuodessa, jos osa terveysasemista esimerkiksi ruuhkautuu valinnanvapauden myötä.

Hoitotakuu eli määräajat hoitoon pääsyssä säilynevät kuitenkin ennallaan.

Kunnille ei ole jäämässä uudistuksessa tuottajan roolia, vaikka etenkin kaupungit ovat sitä toivoneet. Sen voisi tehdä perustamalla yhdessä joko osakeyhtiötä tai esimerkiksi keskinäisiä tuottajayhtiöitä. Kunnille saattaakin jäädä jonkinlainen mahdollisuus tuottajayhtiöiden vähemmistöosuuksiin luovuudella tai "kikkailulla", eräs lähde sanoo näkemättä viimeisintä lakiluonnosta.

Nyt valmistuva hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi lähetetään lausuntokierrokselle marraskuussa 2017 ja annetaan eduskunnalle maaliskuussa 2018.

Hallitus on antanut jo aiemmin eduskunnalle maakunta- ja sote-järjestämislait, mutta niiden eteneminen on odottanut valinnanvapauslakia. Nämä kaikki on tarkoitus saada hyväksyttyä ensi kesänä ja sote-uudistus voimaan vuonna 2020 – vuosi alkuperäisestä ajankohdasta myöhässä.

Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, hankkiko hän julkisesti rahoitetut sote-palvelunsa julkiselta, yksityiseltä ja kolmannen sektorin toimijalta. Asiakasmaksu olisi niillä kaikilla sama.

Uutista korjattu 5.10.2017 klo 15:10 Pirkko Mattila on perussuomalaisten jäsen.